Ruotsalaisyhtiöt porskuttavat viherlainarahoituksen kärkisijoilla– LähiTapiolan salkunhoitaja: suomalaisyritysten lainoissa vielä vähän valinnanvaraa

27.6.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät hankkeet etsivät rahoituksensa yhä useammin sijoitusmarkkinoilta. LähiTapiolan salkunhoitaja Kari Pihkala kuitenkin kehottaa tarkkaavaisuuteen, että rahoitettavat kohteet todella tuovat haluttuja päästövähennyksiä.

Vastuullisesti hoidettua metsämaata Pohjois-Ruotsista, tuulivoimaa Pohjanmereltä, vähähiilistä toimistovuokrausta Norjasta. Sijoittajan mahdollisuudet vaikuttaa rahoillaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat laajat Pohjoismaissa. Etenkin ruotsalaiset yhtiöt ovat onnistuneet hyvin hakemaan rahoitusta hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiinsa.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana maailman eri yhtiöt, paikallishallinnot, valtiot ja rahoituslaitokset ovat hakeneet rahoitusta sijoittajilta hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin lähes 50 miljardin dollarin edestä. Näiden niin sanottujen vihreiden joukkolainojen eli green bondien liikkeeseen laskut ovat kasvaneet peräti 42 prosenttia vuotta aiemmasta.

LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitajan Kari Pihkalan mukaan etenkin ruotsalaiset yhtiöt ovat hyödyntäneet green bond –rahoitusta onnistuneesti jo usean vuoden ajan. Suomessa vastaava trendi on vasta aluillaan. Vasta viisi suomalaista yritystä on tähän mennessä laskenut vihreitä velkakirjoja. Kiinnostusta suuremmankin joukon lainasijoituksiin olisi.

-Todennäköisesti suomalaiset ovat perinteisesti varovaisempia uuden omaksumiseen. Mieluiten katsotaan ensin mitä naapurit tekevät. Lisäksi suomalaisten yritysten voi olla vaikeaa löytää riittävän suuria hankkeita, joista saa koottua suurehkon velkakirjan. Mutta olen luottavainen, että suomalaisyritykset saavat lisää vauhtia omien hankkeidensa rahoittamiseen vihreillä velkakirjoilla, Pihkala sanoo.

Pihkala hoitaa LähiTapiolan keväällä perustettua Vaikuttaja korko –joukkolainarahastoa, joka sijoittaa muun muassa vihreisiin joukkolainoihin. Rahasto on sijoittanut esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin vuonna 2027 erääntyvään vihreään velkakirjaan. Tutustu rahastoon täältä.

Pihkalan mukaan sijoittajille on lainatarjontaa kansainvälisesti, mutta tarkkana pitää olla. Yhtiöiden on osoitettava, että rahoituksella todella tuetaan kestävän kehityksen hankkeita.

Ruotsalainen, valtio-omisteinen metsäyhtiö Sveaskog on hyvä esimerkki green bond –liikkeeseen laskijasta. Vuonna 2017 yhtiö haki rahoitusta miljardi Ruotsin kruunua lainalla, jolla rahoitettiin muun muassa kestävää metsänhoitoa ja muita kestävää kehitystä edistävää tutkimustyötä.

Matalien korkojen aikana lainan tuotto-odotus on vain runsaan prosentin. Pihkalan mukaan green bondiksi Sveaskogin lainan tuotto-odotus on kohtuullinen, koska valtio-omisteisena yhtiönä siinä on vähemmän riskiä.

Green bond –tarjonta laajenee

Vihreiden joukkolainojen tarjonta kasvaa kaiken aikaa ja yhä useammat yhtiöt laskevat liikkeeseen omia lainojaan. Lainoilla on myös kysyntää, koska ilmastonmuutos vaikuttaa myös sijoittajiin. Vihreiden lainojen tuotto-odotukset eivät jää merkittävästi jälkeen perinteisistä joukkolainoista ja siksi viherlainat kiinnostavat sijoittajia.

Pihkala uskoo, että perinteiset green bondeja liikkeeseen laskeneet alat pitävät yhä pintansa. Rinnalle tulee varmasti uusia liikkeeseen laskijoita muun muassa autoteollisuudesta.

-Uusiutuva energia, energiatehokkaat rakennukset tai erilaiset ympäristöhankkeet säilyvät tärkeimpinä green bondien rahoituskohteina edelleen. Mutta aivan varmasti rahoitettavaksi tulee uusia hiilipäästöjä vähentäviä projekteja. Esimerkiksi autoteollisuus voi olla yksi ala, kun siirrytään yhä enemmän sähköautoihin. Myös telealan yhtiöt saattavat hakea rahoitusta tämän tyyppisillä joukkolainoilla rahoittaessaan energiatehokkaita ratkaisujaan.

Uudet rahoituksen hakijat vaativat kuitenkin sijoittajalta tarkkaavaisuutta. Rahoitettavien hankkeiden pitää pystyä osoittamaan, että niillä on vähennetty hiilipäästöjä.

- Kaikissa rahoituskohteista on tutkittava tarkkaan, että tuottaako rahoituskohde oikeasti tavoiteltuja päätösvähennyksiä. Lisäksi on oltava tarkkana, että rahoitettavat hankkeet eivät vahingoita muita kestävän kehityksen kannalta tärkeitä asioita. Se ei käy, että osa varoista käytettäisiin esimerkiksi sähköautojen tuotantoon ja toinen osa hiilipäästöjä kasvattavaan autotuotantoon.

Kiinnostuitko rahastosta? Tutustu LähiTapiola Vaikuttajakorkoon täältä.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää