Miksi myös vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle on paikkansa?

13.3.2019 - Minna Kohmo

Suomessa on hyvin toimiva lakisääteinen eläkejärjestelmä, jota vapaaehtoisen eläkesäästämisen tehtävänä on tukea. Se täydentää kokonaiseläketurvaa ja auttaa vastaamaan kansalaisten odotuksiin riittävästä eläkeajan elintasosta, LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Minna Kohmo kirjoittaa.

Väestön voimakas ikääntyminen haastaa eläkejärjestelmämme kestävyyden tulevina vuosina. EU:n tasolla ikääntymisestä johtuviin riskeihin kokonaiseläkejärjestelmien kestävyydelle on jo havahduttu ja useissa hankkeissa on kehotettu jäsenmaita edistämään vapaaehtoista yksilöllistä eläkesäästämistä.

Yksilöllinen eläkevakuutus sekä sen edeltäjät ehtivät toimia suomalaisten sosiaaliturvan täydentäjänä runsaat sata vuotta. Parhaimmillaan eläkevakuutuksia oli noin 700 000. Nyt vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen Suomessa on romahtanut. Tällä hetkellä niitä ei tehdä juuri ollenkaan.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen keskeiset ominaisuudet, kuten alhaisin sallittu eläkkeen nostoikä tai eläkkeen kokonaisaika, on määritelty verolainsäädännössä sellaisiksi, että varautuminen parempaan eläkeaikaan ei kansalaisia kiinnosta. Nykyisen verolainsäädännön mukaan vapaaehtoisen eläkkeen nostoikä on useita vuosia korkeampi kuin lakisääteinen alhaisin eläkeikä.

On surullista, että verolainsäädäntö on käytännössä lopettanut vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Tarve omaan eläkeaikaan varautumiseen ei ole kadonnut – päinvastoin. Yhä useampi nuori ajattelee, että myös omaa varautumista tarvitaan. Riittävän aikaisin aloitettu säännöllinen säästäminen tuottaa jo pienillä summilla merkittävän taloudellisen lisäturvan eläkeikään mennessä. Yhteiskunnan näkökulmasta pitkäaikaista säästämistä olisi järkevää edistää.

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on myös pieni- ja keskituloisten ihmisten keino täydentää lakisääteistä eläketurvaa, joka voi jäädä vajaaksi muun muassa hoitovapaiden ja työttömyyden johdosta. Eläkesäästäminen kannustaa ja sitouttaa pitkäaikaiseen säästämiseen, jossa säästöjen nostamista ennen eläkeaikaa on voimakkaasti rajoitettu. Näin varmistetaan säästöjen käyttö aikanaan niille suunniteltuun tarkoitukseen.

Toisin kuin usein kuvitellaan, eläkesäästäminen ei tutkimusten mukaan myöskään ole käytännössä varhentanut eläköitymistä, vaan pikemminkin päinvastoin: omat eläkesäästöt näyttävät tukevan pidempään työskentelyä.

Tämänhetkinen eläkevakuutusmuotoista säästämistä estävä pullonkaula on ratkaistavissa hyvin yksinkertaisesti verosääntöjä muuttamalla: itse säästetty eläke tulee voida nostaa samaan aikaan kuin lakisääteinen eläke.

Kirjoitus on julkaistu osana Finanssiala ry:n Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua.

Minna Kohmo

toimitusjohtaja

LähiTapiola Henkivakuutusyhtiö

Tutustu lisäeläkevakuuttamisen palveluihimme

Hyvät eläke-edut ovat nykyaikainen tapa osoittaa arvostusta työntekijöille ja avainhenkilöille. Autamme tekemään ratkaisun, jossa uskomme säästöjen kasvavan pitkäjänteisesti.

Lue lisää