Ilmastonmuutokseen varautuminen on aloitettava sijoitussalkussa jo tänään – yksittäisten sijoituskohteiden tarkastelu ei yksin riitä

18.9.2018 - Jyrki Mäkelä

LähiTapiola LokalTapiola

Ilmastonmuutoksen on arvioitu skenaariosta riippuen aiheuttavan jopa 2000 - 4000 miljardin dollarin kumulatiiviset kustannukset ihmiskunnalle vuoteen 2030 mennessä. Sijoittajat eivät jää kustannusvaikutuksista osattomiksi.

World Economic Forumin riskiraportin (2018) mukaan ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan yksi keskeisimmistä maailman talouteen kohdistuvista riskitekijöistä tulevien vuosikymmenien aikana. Kolmentoista viime vuoden aikana, jolloin raporttia on julkaistu, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät riskitekijät ovat nousseet yhä korkeammalle riskiarvioinneissa. Uusimmassa raportissa viidestä vaikutukseltaan merkittävimmistä riskistä kolme liittyy ilmastonmuutokseen sekä muuttuneisiin sääolosuhteisiin.

London School of Economicsin Grantham -instituutin julkaiseman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat kumulatiiviset kustannukset ihmiskunnan hyvinvointiin, terveyteen ja elintarviketuotantoon voivat skenaarioista riippuen nousta jopa 2000 - 4000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Tällöin puhutaan poikkeuksellisista vaikutuksista globaaliin poliittiseen toimintaympäristöön, talouskasvuun, sen vaihteluun, inflaatioon ja tietenkin tätä kautta sijoitustoiminnan riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Menestyvässä sijoitustoiminnassa korostetaan usein pitkäjänteisyyttä, riittävää hajautusta sekä hallittua riskinottoa. Keskeisenä ohjausvälineenä käytetään ns. strategista allokaatiomallia, jonka pohjalta sijoitukset kohdennetaan osakkeisiin, korkosijoituksiin, kiinteistöihin ja muihin omaisuuslajeihin. Strateginen allokaatiomalli pohjautuu usein sijoittajan omiin tavoitteisiin ja rajoitteisiin, joiden pohjalta rakennetaan optimaalinen strateginen sijoitussalkku eri omaisuuslajeineen. Valitulla sijoitussalkulla pyritään mahdollisemman korkeaan tuottoon valitulla riskitasolla.

Tutkimusten mukaan allokaatiopäätökset eri omaisuusluokkien välillä selittävät yli 90 prosenttia sijoitussalkun tuoton vaihtelusta ja vastaavasti yksittäisten sijoituskohteen valinnan osuus jää muutamiin prosentteihin. Eli allokaatiopäätökset ovat ratkaisevassa asemassa. Perinteinen Strateginen Allokaatioprosessi nojautuu kuitenkin pitkälti määrälliseen analyysiin eli eri omaisuusluokkien tuottonäkymiin, riskeihin sekä niiden keskinäiseen riippuvuuteen.

Vastuullisessa sijoittamisessa (Responsible Investments) ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan päätöksenteossa huomioon osana ympäristöarviointia, mutta tällöin huomio keskittyykin yksittäisten sijoituskohteiden laadulliseen arvioimiseen; miten yksittäinen yritys on ottanut huomioon omassa toiminnassaan ympäristötekijät, mikä on yrityksen hiilijalanjälki tai ympäristörasitus, mikä on yrityksen energiatehokkuus. Tämä on toki tärkeää yksittäisen sijoituskohteen arvioinnissa, mutta koska sijoitussalkun tuoton vaihtelusta yli 90 prosenttia selittyy omaisuusluokkajakaumalla, kokonaisuuden kannalta olisi vielä tärkeämpää huomioida, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on koko sijoitussalkkuun, sen tuottopotentiaalin ja riskiprofiiliin ja tulevaisuuden kannalta optimaaliseen rakenteeseen.

Konsulttiyhtiö Mercerin ja Maailmanpankin (IFC) yhteisessä tutkimuksessa on arvioitu ilmastonmuutoksen olevan tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä riskitekijöistä sijoitussalkkujen tuotonvaiheluille. Miksi sen huomioiminen sijoituspäätöksiä huomioitaessa on niin vaikeaa? Miksi siis ilmastonmuutoksen huomioimisessa kohdistetaan huomio yhä yksittäiseen sijoituskohteeseen?

Osittain tämä johtuu ilmastonmuutoksen hahmottamisen haasteellisuudesta, sen kvantifioinnin vaikeudesta talouskasvuun, yritysten toimintaympäristöön ja tätä kautta siitä aiheutuviin sopeutumiskustannuksiin. Osaltaan kysymys on myös lyhyen aikavälin tuottovaatimusten yhteensovittamisen vaikeudesta pitkän aikavälin tavoitteisiin.

ESG –asioiden (ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyvät asiat) integroimisessa on tulevaisuudessa korostettava enemmän eteenpäin katsovaa, aiempaa dynaamisempaa lähestymistä: Ilmastonmuutosanalyysissä ei voida nojata perinteiseen allokaatiomallinnukseen, jonka lähtökohdat ovat eri omaisuuslajien historiallisessa käyttäytymisessä ja riskiarvoissa. Apuna voisi olla erilaiset skenaarioanalyysit, omaisuusluokkien herkkyydet eri ilmastonmuutos skenaarioille. Lisäksi laadullisten tekijöiden huomioimista päätöksenteossa on korostettava.

Keskeinen kysymys talouden muutoksessa tai sopeutumisessa ilmastonmuutokseen on sen vaikutuksilla eri omaisuuslajien tuottovaatimuksiin. Miten tuottovaatimukset mahdollisesti muuttuvat? Ilmastonmuutos on hitaasti kehittyvä ja ennalta vaikeasti arvioita ilmiö, joten historiallisesta analyysista ei välttämä saada merkittävästi tukea arvioitaessa sen vaikutuksia eri omaisuusluokkiin, toimialoihin ja yrityksiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa valtioilla on merkittävä rooli. Oikeilla ja tehokkailla kannustimilla voidaan luoda kestävää kehitystä tukevat pääomamarkkinat, jotka houkuttelevat sijoittajia yhä enemmän mukaan. Pääomien tehokkaina allokoijina sijoittajat pyrkivät jatkuvasti etsimään uusia kohteita, joiden tarjoamat tuottomahdollisuudet ylittävät mahdolliset riskit.
Ilmastonmuutosta ei pidä nähdä vain uhkana, vaan myös mahdollisuutena uusille sijoitusmarkkinoille ja tuotteille, joiden avulla voidaan torjua ja ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia sijoittajien tuottotavoitteita unohtamatta. Uudet teknologiat, vihreät rahoitusratkaisut eivät ole riskittömiä vaihtoehtoja, mutta toimivien edellytysten rakentaminen vihreämmille pääomamarkkinoille voisi edesauttaa niiden nopeampaa syntymistä.

On hyvä korostaa pitkäjänteisen sijoitustoiminnan menestyksekkyyttä. Sijoitushorisontti on pidempi kuin yksi kuukausi, kvartaali tai vuosi. Siksi ilmastonmuutoksen huomioimien sijoitussalkun rakenteessa on hyvä aloittaa jo tänään ennen kuin sopeutumiskustannukset nousevat liiansuuriksi. Kysehän on ensisijassa riskienhallinnasta, mutta myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin varmistamisesta.

Jyrki Mäkelä
Johtaja
LähiTapiola Varainhoito