Suomen osakemarkkinakurssit ovat heilahdelleet 100 vuodessa – poikkeavat osin muista Pohjoismaista

7.12.2017 - Jyri Kinnunen

Suomi on täyttänyt 100 vuotta. Miten maamme arvopaperimarkkinoiden tuotot ovat vaihdelleet vuosina 1900-2015? Suomessa osakemarkkinakurssit ovat heilahdelleet muita Pohjoismaita enemmän tuottojen keskihajonnalla mitattuna.

Suomen osakemarkkinat ovat kansainvälisesti tarkasteltuna tarjonneet sijoittajille kohtuullisen hyvää reaalituottoa, joka on keskimäärin ollut lähellä Ruotsin ja Tanskan osakemarkkinoiden tuottotasoja (katso blogin pääkuvana oleva kuvio).

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa osakemarkkinakurssit ovat kuitenkin heilahdelleet enemmän tuottojen keskihajonnalla mitattuna. Korkeaa volatiliteettia selittävät Suomen talouden voimakkaat suhdannevaihtelut, sotavuosien rajut vaikutukset Suomen talouteen sekä ajoittain korkeaksi noussut markkinoiden keskittymisaste. Esimerkiksi Nokian muodosti korkeimmillaan noin 70 prosenttia koko Helsingin Pörssin markkina-arvosta.

Suomen keskimääräinen inflaatio 7,1 prosenttia

Suomessa sijoitus valtion sijoitustodistuksiin tai joukkovelkakirjalainoihin on tuottanut 115 vuoden sijoitushorisontilla keskimäärin negatiivista tai lähellä nollatasoa olevaa vuotuista reaalituottoa, mikä heijastelee Suomen korkeaa inflaatiota 115 vuoden tarkasteluperiodilla.

Ruotsissa vastaavien valtion liikkeelle laskemien sijoitustodistusten (1,9 %) ja joukkolainojen (2,7 %) vuotuiset reaalituotot ovat olleet suotuisia. Ruotsin valtion sijoitustodistuksiin vuonna 1900 sijoitetun investoinnin reaalinen ostovoima on korkoa korolle -ilmiön myötä käytännössä 9-kertaistunut 115 vuoden sijoitusperiodilla.

Suomessa keskimääräinen inflaatio oli 115 vuoden vertailuperiodilla 7,1 prosenttia (geometrinen keskiarvo). Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa vastaavat inflaatioluvut olivat samalla aikaperiodilla 3,4 ja 2,9 prosenttia.

Arvopaperimarkkinat poikenneet muista Pohjoismaista

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa osakemarkkinatuotot ovat olleet tarkasteluperiodilla muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla. Osakemarkkinat ovat kansainvälisesti tarkasteltuna tarjonneet suotuisaa pitkän aikavälin reaalituottoa. Havainto tukee yleistä näkemystä, jonka mukaan osakemarkkinat ovat pitkällä aikavälillä houkutteleva sijoituskohde.

Suomen valtion velkainstrumentit sitä vastoin ovat 115 vuoden sijoitusperiodilla tuottaneet negatiivista tai lähellä nollatasoa olevaa reaalituottoa. Tältä osin Suomen arvopaperimarkkinat ovat poikenneet muista Pohjoismaista, joissa velkainstrumentit ovat tarjonneet kansainvälisesti tarkasteltuna hyvää reaalituottoa. Aika näyttää, millaisiksi korkoinstrumenttien reaalituotot muodostuvat 2000-luvun Suomessa suhteessa 1900-lukuun.

Jyri Kinnunen
Rahoitusmarkkinaekonomisti
LähiTapiola Varainhoito