Mikä markkina kannattaa ostaa? Tässä on aktiivisijoittajan paikka iskeä

4.12.2017 - Anssi Wartiainen

Mikä markkina kannattaa ostaa ja mitä ei? Aktiivisessa sijoittamisessa voidaan nojata yhteen nytkkisääntöön: mitä kehittyneempi osakemarkkina, sitä tehokkaampi se on.

Edellisessä blogikirjoituksessani kävin läpi motivaatiota markkinan ostamiseen ja lupailin selvitystä siihen, miten markkinan voi ostaa. Ensin on kuitenkin hyvä käydä läpi, minkä markkinan ylipäätään voi ostaa – tai kannattaa ostaa.

Lähdetään liikkeelle alkuperäisestä esimerkkilistastani: antiikki, asunnot, autot, kiinteistöt, korkopaperit, osakkeet, osuudet. Aika helppo on sanoa, että esimerkiksi antiikki- ja automarkkinan ostaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Asunto- ja kiinteistömarkkinoidenkin ostaminen on suhteellisen haastavaa, vaikka monenlaisia melko hajautettujakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Helpointa on keskittyä osake- ja korkomarkkinoille, jotka ovat lähes kaikkien sijoitussalkkujen peruspalikoita. Näiden markkinoiden kehitykselle löytyy selvä mittari osake- ja korkoindeksien muodossa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten osakkeiden indekseistä osassa on vain 30 maan suurinta yritystä (Dow Jones Industrial Average) ja laajimmassa lähes kaikki listatut eli yli 3600 (Wilshire 5000).

Yleensä markkinatuottoa etsivälle sijoittajalle ei ole tarpeellista päästä käsiksi kaikkiin markkinalla oleviin osakkeisiin, sillä markkina-arvoltaan pienempien yritysten merkitys kokonaistuoton kannalta on häviävän pieni. Muutama sata kohdetta kattaa suurillakin markkinoilla helposti 90 % kaikkien yritysten markkina-arvosta.

Mitä tehokkaampi markkina, sitä vaikeampi se on voittaa

Kaikkia markkinoita ei välttämättä kannata ostaa sellaisenaan, sillä markkinoiden hinnanmuodostuksessa on suuria eroja. Tässä palataan nyt aktiivisen sijoittamisen alkulähteille. Nyrkkisääntönä voidaan pitää esimerkiksi seuraavaa: mitä kehittyneempi osakemarkkina, sitä tehokkaampi markkina on kyseessä.

Mitä tehokkaampi markkina, sitä vaikeampaa on yksittäisiä yrityksiä analysoimalla löytää alihinnoiteltuja osakkeita, joiden voidaan ajatella nousevan tulevaisuudessa markkinaa enemmän. Tehokkuus tässä tarkoittaa siis sitä, että kaikilla sijoittajilla on ajantasaiset tiedot yritysten tilanteesta ja osakkeiden markkinahinta heijastaa tätä tietotasoa. Päätelmä on siis se, että näille markkinoille kannattaa suunnata koko markkinan ostaminen mielessään.

Aiemmin esimerkkinä mainitut Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat tehokkaimmasta päästä, joten ei liene yllätys, että markkinoiden ostamisen kotina pidetään juuri Yhdysvaltoja. Vastakohtana voidaan pitää kehittyviä markkinoita, joiden osake- ja korkomarkkinat voivat olla hyvinkin tehottomia ja epälikvidejä. Voittaja- ja häviäjäyritysten löytäminen on länsimarkkinoita helpompaa. Esimerkkinä toimikoon kehittyvät korkomarkkinat, joiden indekseissä on keskimäärin jopa alle 10 % kaikkien korkosijoitusten markkina-arvosta!

Pidetään mielessä kuitenkin se, että tehokkaatkin markkinat koostuvat eri osa-alueista. Yksi jaottelu on markkina-arvon mukaan suuret-, keskisuuret- ja pienet yhtiöt. Yleensä suurten yhtiöiden hinnoittelu on tehokkainta, mutta keskisuurissa ja varsinkin pienimmissä yhtiöissä väärinhinnoittelua esiintyy. Tässä on aktiivisijoittajan paikka iskeä!

Summa summarum: tehokkailla, laajoilla sijoitusmarkkinoilla markkinan voittaminen yksittäisiä kohteita poimimalla on vaikeinta ja siksi niillä kannattaa panostaa markkinan ostamiseen. Tehottomilla pienillä markkinoilla ja tehokkaiden markkinoiden takapihoilla voi renkaita potkimalla saavuttaa ylivertaisia tuloksia, siellä kannattaa panostaa aktiiviseen kohdevalintaan.

Seuraavassa blogikirjoituksessani päästään vihdoin loppupäätelmään, miten ja millä välineillä markkina kannattaa ostaa.

Kun sijoitat LähiTapiola-rahastoihin, saat pitkän kokemuksen ja palkitun osaamisen varojesi hoitoon. Tutustu LähiTapiolan rahastoihin täällä.

Anssi Wartiainen
Salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito