Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Talouden porrastreenit vuonna 2022: henkilökohtaisen talouden resilienssi kuntoon

24.2.2022 - Talous

Onko perheesi talous turvattu, jos sinulle sattuisi jotain? Oman talouden kantokyky kannattaa testata aika ajoin, kirjoittaa myyntijohtaja Eeli Hulmi LähiTapiola Henkiyhtiöstä. Lue, miten perheen talouden turvaa kannattaa mitoittaa.

Vuosi 2022 käynnistyi COVID-pandemian toivottavasti viimeisten aaltojen merkeissä, sijoitusmarkkinoilla poliittinen riskikartta vaikuttaa kursseihin ja asuntolainojen korkokehitystä spekuloidaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet monen suomalaisenkin työtilanteeseen: ravintoloiden ja tapahtumien avautumismahdollisuuksiin suhtaudutaan toiveikkaasti sekä alalla että palveluiden käyttäjien suunnalla. Myös oma ja läheisten terveys on ollut usealla korostetusti mielessä.

Suomalaisten säästöjen kertymisestä on saatu positiivisia viestejä; moni on kasvattanut puskureita viimeisen parin vuoden aikana. Perheen menoja on priorisoitu ja ulkomaan lomareissuja on siirtynyt tulevaisuuteen. Kodin vaihtajiakin on ollut liikkeellä – pitkittynyt etätyö ja nollakorot houkuttelevat päivittämään keittiön pöydän työpisteen ihan oikeaksi työhuoneeksi. Myös syntyvyys on kääntynyt hienoiseen kasvuun ja sosiaaliturvan puolella perhe-eläkettä muokattiin vuoden vaihteessa.

Missä mennään siis suomalaisten henkilökohtaisen talouden turvaamisen puolella?

Henkilöriskit ja toimeentulon turvan portaat

Poikkeukselliset pari vuotta ovat varmasti opettaneet uusien työtapojen lisäksi heilahtelujen hallinnan merkitystä. Avainkysymykset ovat, kuinka oma arkeni sopeutuu muutostilanteisiin ja toisaalta mikä on liikkumavara?

Finanssiala on tehnyt töitä taloudellisten riskien hallitsemiseksi aina ja esimerkiksi asuntolainan korkosuojaus on tuttu asia monelle. Resilienssi terminä on tullut tutuksi viime vuosina eri yhteyksissä. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen ei mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan hän pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä.

Henkilökohtaisen talouden resilienssiä voi hahmottaa laajemminkin portaina: kuinka monta askelta a) voin ottaa alaspäin, jos esimerkiksi lainan hoitomenot kasvavat tai tulee muita yllättäviä menoja ja b) mille tasolle haluan laittaa turvaverkon, jonka alapuolelle en joudu menemään, jos esimerkiksi terveyssyistä tuloni putoavat.

Toimeentulon riskit voidaan jakaa kahteen osaan: vaikutus omaan toimeentuloon ja vaikutus perheen / läheisten toimeentuloon. Keskimääräiseen turvan tarpeeseen kotitalouksissa vaikuttaa kolme tekijää:

  • Vastuut: lainat, huollettavat lapset ja muut perheen jäsenet, joiden toimeentulosta olen vastuussa.
  • Käytettävissä olevat tulot, tulon lähteet ja menot. Mistä arjen käyttöraha tällä hetkellä perheelleni tulee, mikä on euromääräinen summa, jonka pakollisesti tarvitsen, jotta arkeni pysyy hallitulla tasolla.
  • Omat säästöt ja nykyturva. Mikä on oma puskurini pankkitilillä tai muuten oman varallisuuden puolella kestää pienempiä tai suurempia heilahteluja, miten sosiaaliturva vastaa tarpeisiini ja kuinka nykyinen vakuutusturvani on rakennettu. Ts. mistä pystyn vastaamaan itse ja mihin tilanteisiin saan apua muualta – yhteiskunnalta tai omien vakuutusteni kautta?

Avainasiat, jotka henkilöriskien puolella vaikuttavat toimeentuloon ovat perheen huoltajan kuolema tai terveydestä johtuva työkyvyttömyys - lyhyt tai pitkä sairausloma. Miten hyvää vakuutusturva ja talouden kokonaisuuden hallintaa portaittain voisi sitten hahmottaa?

Esimerkkejä talouden turvaamisesta portaittain

Otetaan kaksi esimerkkiä: A) kaksilapsisen perheen työssäkäyvä huoltaja, jolla on asuntolainaa jonka pitää oman toimeentulonsa lisäksi miettiä myös muita perheen jäseniä ja b) itsekseen asuva sinkku, joka voi keskittyä oman toimeentulonsa turvaamiseen. Talouden turvassa voidaan ottaa huomioon joko osa seuraavista tarpeista - tai tarpeen mukaan priorisoida vakuutus vastaamaan ensisijaisesti haluttuun painopisteeseen.

Porras 1: Arjen turva ja puskurit. Tavoite: antaa taloudellista puskuria tilanteeseen sopeutumiseen, tilanteen haltuun ottamiseen ja palautumiseen.

  • Henkivakuutuksessa on syytä huomioida vähintään akuutti tilanne: kuinka läheiseni pärjäisivät akuutissa tilanteessa (vrt. ensimmäiset 6-12 kk) jos en olisi pitämässä heistä huolta. Esimerkki henkivakuutuksessa: vuositulojen suuruinen henkivakuutus. Relevantti henkilölle A,.
  • Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi sairauslomalle jäämisen aiheuttaman tulojen pudotuksen suuruinen päivärahavakuutus vähintään 12 kk ajan, huomioidaan tarvittaessa kuinka pitkään henkilö saa työnantajaltaan ”täyttä palkkaa” (keskimäärin 2kk jälkeen tulot putoavat) sekä omat säästöpuskurit (suositus min. 1-3 kk nettopalkkaa vastaava summa). Relevantti sekä henkilölle A että B

Porras 2: Vastuiden kattaminen. Henkivakuutuksessa huomioidaan yleensä asuntolaina ja muut velat, joista huolehtiminen on olennaista nykytilan turvaamiseksi (esim. kodin säilyttäminen)

  • Henkivakuutuksessa on syytä huomioida asuntolaina ja muut velat. Esimerkki henkivakuutuksessa: lainan suuruinen henkivakuutus. Relevantti henkilölle A
  • Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi pysyvän työkyvyttömyyden turva joko asuntolainan ja muiden velkojen huomioiminen täysmääräisenä tai esim. 1-3 vuoden työtulojen suuruisena turvana sekä päivärahavakuutuksen riittävyys vähintään 24 kk ajan. Korvauksensaajana vakuutettu itse. Relevantti sekä henkilölle A että B

Porras 3: Tulevaisuuden turvaaminen. Perheen ja henkilökohtaisen elämän sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen.

  • Henkivakuutuksessa on syytä huomioida alaikäisten lasten tarpeet tulevina vuosina. Esimerkki henkivakuutuksessa: 20 000 € / alaikäinen lapsi suuruinen henkivakuutus. Relevantti henkilölle A
  • Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi pysyvän työkyvyttömyyden turva 20 000 €/ alaikäinen lapsi tai esim. 1-3 vuoden työtulojen suuruisena turvana sekä päivärahavakuutuksen riittävyys vähintään 24 kk ajan. RTelevantti sekä henkilölle A että B

Omalle vastuulle jäävät ja vakuutetut asiat on hyvä mitoittaa oikein

Talouden kotivara ja joustavuus kriisitilanteissa tuo mielenrauhaa: henkinen kaista keskittyä olennaiseen on mahdollista, kun tietää, että pienemmät heilahtelut eivät kasva määräänsä isommiksi ja isommissa tarpeissa turvaverkko on viritetty halutulle porrastasolle. Oli miten oli, avainjuttu taloudenkin resilienssissä - eli kriisinkestävyydessä ja kyvyssä palautua - on että vakuutusturvalla on tietty käyttötarkoitus ja pelipaikka, johon se pyrkii vastaamaan. Tärkeintä ei ole, että jokainen tilanne on vakuutettu, kunhan päätös on tietoinen ja omalle vastuulle jäävät asiat on myös mitoitettu oikein – käytännössä huomioiden omien säästöjen ja sijoitustenkin kautta saatava liikkumavara.

Kun arvioit oman turvasi riittävyyttä oheinen happotesti voi olla hyvä tehdä säännöllisin väliajoin (ja kun tarpeet muuttuvat, tehdä vastaavat päivitykset myös vakuutusturvan tasoihin.

  • Onko minulla tällä hetkellä vakuutusturvaa vai olenko omien taloudellisten voimavarojeni varassa? Jos niin mihin asti tämä riittää?
  • Onko valitun turvan taso euroissa riittävä jotta se vastaa haluttua lopputulosta – esim. lainan takaisinmaksukykyä tai juoksevan toimeentulon turvaa halutun ajan?
  • Onko turvassani korjausvelkaa – muistinko päivittää vakuutusturvani kun viimeksi velka-, työ- tai perhetilanteeni muuttui?
  • Huomioinko sekä oman että läheisteni toimeentulon kriisitilanteissa? Usein työkyvyn menettämisen riski voi jäädä perinteisen henkivakuutuksen varjoon
  • Muistanko säästää samalla?

Ps. Mitä mieltä olet: onko perheiden omaehtoinen taloudellinen varautuminen kriisitilanteiden varalle myös yhteiskunnallinen teko?

Eeli Hulmi

myyntijohtaja
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

Varmista läheistesi pärjääminen

Oikein valittu Henkivakuutus auttaa läheisiäsi selviämään taloudellisesti jos pahin sattuu. Tarkista millaisella Henkivakuutuksella sinun läheisesi pärjäisivät.

Laske tästä