Olemmeko tien päässä? Ohjauskorot ovat nousun kynnyksellä, mutta voiko keskuspankkien mieli vielä muuttua?

Maailman keskeisten talousalueiden keskuspankit valmistautuvat jo kiristämään rahapolitiikkaansa. Korkojohtaja Peter Castren LähiTapiola Varainhoidosta pohtii, mitä vaikutuksia kiristystoimilla on ja mikä voisi estää kiristykset.

Tämä vuosi 2022 näyttää olevan korkomarkkinoiden kannalta vuosi, jolloin ohjauskorkoja ollaan nostamassa suurissa talousalueissa. Yhdysvalloissa ohjauskorkoja laskettiin voimakkaasti korona pandemian saapuessa, Euroalueella korkoja laskettiin jo huomattavasti ennen pandemiaa ja vielä hiukan lisää, kun korona iski. Tämä lisäksihän talouksia tuettiin pitkien korkojen osto-ohjelmilla sekä muilla talouden tukitoimilla.

Kun rokotukset tulivat laajempaan käyttöön viime vuonna, ruvettiin jo miettimään pandemian jälkeistä aikaa (vaikka omicron kurimuksessa ei ehkä juuri nyt siltä tunnu). Korkokäyrät rupesivat syksyllä vääntyilemään kuin vatsatautiset käärmeet, kun eri skenaariota hinnoiteltiin markkinoilla. Nyt vuoden vaihteen jälkeen nuotit näyttävät olevan selkeämmät, varsinkin USA:ssa. Inflaatio ei enää ole ”väliaikaista” (viimeisin luku 7% vuositasolla) vaan USA:n keskuspankki Fed on markkinoiden mielestä pikemminkin jälkijunassa ja odotetaan, että tänä vuonna ohjauskorkoja nostetaan neljä kertaa. Myös muita tukitoimia voidaan vähentää ja pitkät korot ovatkin nousseet rivakasti vuoden vaihteessa.

Myös Euroopassa pitkät korot ovat nousseet, mutta kuten hyvin usein aikaisemminkin asiat eivät ole yhtä suoraviivaisia. Inflaatio- ja talouskuva ei ole yhtä selkeä kuin Yhdysvalloissa ja ohjauskoron nostaminen euroalueella tänä vuonna on ei ole kovin todennäköistä (vaikkakaan ei mahdotonta). EKP:n pandemiaosto-ohjelma PEPP laitetaan pois aktiivisesta käytöstä, mutta aikaisempi APP osto-ohjelma jatkuu tukien markkinaa.

Keskuspankkien pitää kuitenkin edetä varovaisesti. Velkaantumistasot ovat kovat, mikä tekee korkojen nousun kalliiksi – samalla myös pandemiatukiohjelmat toimivat alhaisten korkojen ympäristössä, mutta asiat vaikeutuvat huomattavasti, jos rahan hinta nousee. Esimerkiksi EU:n satojen miljardien tukirahat, jotka ovat erityisesti suunnattu Etelä-Eurooppaan, ovat haavoittuvaisia korkeammille koroille. Vaikein yhtälö onkin, jos kova inflaatio pakottaa keskuspankit toimimaan liian voimakkaasti.

Toinen suuri kysymysmerkki on, mitä tapahtuu riskituotteille, kuten osakkeille, jos korkoja nostetaan. Viime vuonnahan osakkeilla oli taas huima vuosi, kun indeksit paukuttivat yhä kovempia ennätyksiä ja kehityshän on ollut pandemian puhkeamisen jälkeen itse asiassa suoraviivaista liikettä kohti stratosfääriä. Jotkut koulukunnat näkevät suoran yhteyden vuosia jatkuneeseen huimaan likviditeettiin nollakorkojen ja keskuspankkien tukiostojen muodossa ja jos tämä automaatti laitetaan peruutusvaihteelle, silloin markkinat voivat saada vieroitusoireita.

Markkinat ovat ennenkin yllättäneet vahvuudellaan ja nollakorkoympäristössä monet pääomaluokat näyttävät ”melkein aina” houkuttelevilta, mutta ainoastaan jonkin tyypin yllättävä kriisi, esimerkiksi sotilaallinen yhteenotto Itä-Euroopassa tai Taiwanissa, estää ohjauskorkojen nousun ja tällöin todellakin ollaan erään tien päässä.
Peter Castren
Korkojohtaja
LähiTapiola Varainhoito