Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Taloyhtiön korjaustarpeet selvitettävä ajoissa – kunto ja korjausvelka jäävät turhan usein huomiotta

27.5.2021 - Eero Kokkonen

Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa hallitukset esittävät selvityksensä kiinteistön korjaustarpeesta. Turhan usein kiinteistön kunto ja sen korjausvelka jätetään taka-alalle, sanoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon ympäristöpäällikkö Eero Kokkonen.

Asunnot sekä muu kiinteistövarallisuus ovat monelle meistä merkittävin omaisuuserä. Vaikka moni ei ajattele kiinteistöä sijoituskohteena, se on kuitenkin varallisuuserä, joka on monen tärkein talouden turva. Siksi kiinteistöstä on pidettävä huolta. Silti turhan usein kiinteistöjen tekniseen kuntoon ja korjausvelkaan ei kiinnitetä riittävää huomiota.
Kevät on aikaa, jolloin taloyhtiöissä on yhtiökokoukset.

Yhtiökokouksessa tilinpäätöksen yhteydessä esitetään myös hallituksen korjaustarveselvitys, jossa esitetään hallituksen arvio mahdollisesta toteutettavista korjaustoimenpiteistä viiden seuraavan vuoden aikana.

Keväällä on hyvä tarkastella myös muiden kiinteistöjen kuntoa talven jäljiltä ja miettiä tulevia korjaustarpeita myös oman talouden näkökulmasta, sillä näiden tarpeiden tunnistaminen helpottaa oman talouden suunnittelua.

Korjaustarpeita voi arvioida eri rakenneosien teknisten käyttöikien perusteella. Kun tarpeet on tunnistettu, voi miettiä kiinteistön ylläpitostrategiaa pidemmällä aikavälillä. Halutaanko toiminnallinen taso säilyttää vai annetaanko sen laskea? Yleensä toiminnallisten ominaisuuksien ylläpitäminen tai parantaminen nostaa myös kiinteistön tai asunnon arvoa, toki paikkakuntakohtaisesti asiassa on merkittäviä eroja.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja rakennuksiin kohdistuvat sään aiheuttamat rasitukset kasvavat. Lisääntyvät sateet tuovat mukanaan rakenteisiin aikaisempaa enemmän kosteusrasitusta sekä rakennuksien perustuksille ja piha-alueille, että julkisivuille ja kattojen kunnolle. Kun tähän yhdistetään talvikaudella nopeasti muuttuvat lämpötilat pakkasista lämpöasteisiin, on rakenneosien kunnolla ja kestävyydellä aikaisempaa suurempi merkitystä äkillisten vahinkojen kannalta. Myös entisestään lisääntyneet myrskytuulet on hyvä huomioida rakenteiden kestävyyden kannalta.

Kun korjaustarpeet on tunnistettu, voidaan samalla miettiä myös keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Rakennusten energiatarpeiden täyttäminen tuottaa noin 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Energiatehokkuuden parantaminen on monissa tapauksissa kannattavaa pelkästään energiansäästöjen avulla, mutta kannattavuus on vielä parempi, kun samalla voidaan vähentää korjausvelkaa ja parantaa rakennuksenteknisiä ominaisuuksia.

Korjaustarpeiden tunnistaminen ja niiden ennakointi lisäävät taloutemme turvaa. Taloyhtiöissä vaikuttumismahdollisuuksia ovat yhtiökokouksen lisäksi ryhtyminen hallitustyöskentelyyn. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että taloyhtiön hallituksesta käsin yhtiön päätöksiin voi vaikuttaa ja hallitustyöhön kannattaa ryhtyä. Suosittelen sitä rohkeasti kaikille, jotka haluavat vaikuttaa taloyhtiön hoitamiseen.

Muiden omistettujen kiinteistöjen osalta, omistajalla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa oman omaisuutensa kunnon ja arvon kehittymiseen. Netistä löytyy paljon erinomaisia työkaluja korjaustarpeiden arvioimiseen sekä huoltokohteiden löytämiseen. Kannustankin katsomaan rakennuksia uusin silmin vähintäänkin keväällä myrskyn jälkeen, kun on pouta sää.
Eero Kokkonen
ympäristöpäällikkö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito