Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Mikä on pesämunan laskentakaava? Rahataidot opitaan jo kotoa

25.3.2021 - Saaga Patala

Lapselle säästämisen yhteydessä puhutaan usein pesämunasta. Tavoitteena voi olla esim. pesämuna omaan asuntoon. Itsekin käytän usein termiä, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Ajattelin kirjoittaa teille selkeästi kasvussa olevasta aiheesta, lapselle säästämisen aloittamisesta. Olinkin jo aika pitkällä, kun jäin tuijottamaan yhtä lausettani: ”Pesämuna omaan asuntoon”. Pysähdyin. Pesämuna. Onpas itse asiassa hauska sana, mistähän se on tullut luontevaksi osaksi sijoittamiseen?

Wikipedian mukaan ”Pesämuna on kananpesään jätetty muna tai keinotekoinen munitusmuna, tarkoituksena saada kana munimaan lisää samaan paikkaan.” Suomisanakirja.fi määrittelee: Kanan pesään jätetty (teko)muna, jonka tarkoituksena on houkutella kana munimaan jatkuvasti. Sanakirja.org taas antaa määritelmäksi mm. ”alkupääoma kannustamaan säästötavoitteeseen pääsyä”.

Kysyin muutamalta kollegalta, mikä heidän mielestään on pesämuna. Hetken he olivat kysymyksestä hiljaa, miettivät varmaan mikä kompa siihen liittyy, mutta vastauksensa olivat lopulta hyvin saman suuntaisia: ”Semmoinen pieni summa tallessa oman pesän rakentamista varten.””Se on pieni rahallinen säästö, jonka päälle voin kerryttää jotain muuta.” ”Se on se lähtökohta, vähän kuin eväät maailmalle, nyytti selkään.” ”Kertaluonteinen summa, johon lähteä säästämään päälle.”Oman talouden pohja.”

Kysyin kotona myös kolmevuotiaalta samaa, mikä on pesämuna? Hän ei epäröinyt hetkeäkään vastatessaan ”Tietenkin se pesä, jossa on muna, josta tulee pikkuisia tipuja. Tai jäniksiä.” Noh, saman lisääntymisajatuksen tästäkin voi ehkä hahmottaa.

Kohti omaa pesää, puolet nuorista kertoo saaneensa talousopit kotoaan

Mitä tästä voisi päätellä pesämunan lopulta merkitsevän? Mitkä ovat se pidemmät vaikutukset?

Kun lapselle säästämistä ajatellaan, pohjasäästön kerryttäminen ja sen lapselle aikoinaan luovuttaminen eivät olekaan vain se sinun toimintasi päätös. Itse asiassa se on alku. Luot samalla mallia, jonka avulla toivottu toiminta jatkuu.

Jos esimerkiksi säästän lapselle vaikka siihen asuntoon tai opiskeluun, se onkin oikeastaan virike tai ärsyke, joka saa lapsen toimimaan samoin eli laittamaan rahaa sivuun tietyn tavoitteen saavuttamista varten. Saadun mallin ja pohjan avulla hänen on myöhemmin myös itsenäisesti helpompi jatkaa tavoitteen saavuttamisen tavoittelua.

Kuten monessa muussakin, mallioppiminen toimii myös tässä. Rahankäytön perusmallit opitaan jo kotoa. Taloustaidon julkaisemassa Intrumin kyselyssä nuorista lähes joka toinen kertoi saaneensa talousopit vanhemmiltaan.

Oletko itse koskaan pysähtynyt miettimään, että millaista esimerkkiä haluaisit lasten seuraavan rahankäytön suhteen?

Mielestäni tässä kohden voidaankin tulla tulokseen, ettei pesämuna ole vain yhtä kuin säästetty summa, vaan sen kaava menee näin: Säästösumma + vaikutus = lopputulos

ps. Pääsiäinenkin on ihan tässä lähellä. Voinkohan soveltaa tätä myös siellä? Jos jätän oman suklaamunani avaamatta ja laitan se kaappiin, niin tekevätkö lapset samoin? Kauankohan se siellä säilyy? Itseni tuntien ei kovin kauaa, todennäköisesti näyttäisin huonoa esimerkkiä aika pian tyhjentämällä oman jemmani. Ja siitä mallia saaneina tyhjentyisivät varmasti myös lasten jemmat. Hmm… asiaa pitää ehkä vielä miettiä ja jättää suklaamunat sen pohdinnan ulkopuolelle. Niitä ei nimittäin ole tarkoitettu säästettäväksi.

Mutta kannustan kyllä sen herkutteluhetken lisäksi antamaan jälkikasvulle sykäyksen taloudellisen tavoitteen saavuttamiseen. Täältä löydät ohjeet, miten se meillä onnistuu.
Saaga Patala
asiakkuuspäällikkö
LähiTapiola Varainhoito