Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Takkuillen takaisin töihin

30.7.2020 - Mari Keränen

Koronaepidemia on vaikuttanut monin tavoin arkeen ja työelämään. Töihin palataan loman päätteeksi epävarmoissa merkeissä. LähiTapiolan henkilöstöpäällikkö Mari Keränen kertoo keinoja, kuinka jaksaa tänä poikkeuksellisena syksynä.

Se on loma loppu nyt! Aloitin äskettäin työt muutaman viikon kesäloman jälkeen ja voin kertoa, että helppoa ei ole ollut. Aivot toimivat nimittäin loman jälkeen erittäin hitaasti. Suhteellisen raskaan koronakevään jälkeen pieni tauko tuli enemmän kuin tarpeeseen. Kesälomalla elin kuin viimeistä päivää. Tein varmasti kuten monet muutkin, jotka olivat kyhjöttäneet kevään neljän seinän sisällä tapaamatta juuri ketään. Nautin jokaisella solullani ystävien seurasta ja suomalaisesta kesästä. Söin ja join kaikki mahdolliset epäterveelliset ja lihottavat jutut. Liikuin vain, jos huvitti. Paluu arkeen onkin ollut sitten nihkeämpi juttu.

En ole varmasti yksin ajatusteni ja toimintani kanssa. Palaamme tänä syksynä työpaikoillemme epävarmuuden saattelemina ja hyvin erilaisista tilanteista. Henkilöstöhallinnossa (ja työkykyjohtamisesta vastaavana henkilönä) kevät oli kiireinen ja töitä tuli tehtyä paljon. Vaikka LähiTapiolassa olemme välttyneet lomautuksilta, niin tilanne ei ole läheskään sama ympäröivässä yhteiskunnassamme. Emme elä umpiossa, missä mikään ei vaikuta meihin. Jokaisella on perheenjäseniä, tuttavia, ystäviä tai yhteistyökumppaneita, joihin korona on iskenyt. Ahdistusta lisää myös tulevaisuuden epävarmuus. Vaikka Suomessa virustilanne on nyt hyvä, niin maailmalta tulevat uutiset eivät ole positiivisia.

Uskon, että (työ)elämämme on muuttunut pysyvästi. Joidenkin skenaarioiden mukaan esimerkiksi matkustaminen palaa koronaepidemiaa edeltävään tilaan vasta vuonna 2024. Vai palaako? Tulemme varmasti näkemään suuria muutoksia, innovatiivisia tapoja tehdä työtä, erilaisia ammatteja ja uudenlaista suhtautumista esimerkiksi jatkuvan kasvun hakemiseen. Jotkin toimialat näivettyvät, kun taas toisilla menee entistä paremmin ja kasvumahdollisuuksia löytyy yllättävistä paikoista. Tarvitsemme malttia ja hyväntahtoisuutta, jotta selviämme näiden suurten mullistusten yli. Mitä tapahtuu, sitä eivät ehkä tiedä edes tulevaisuuden tutkijat.

Ainoa asia, johon voimme tässä hetkessä varmasti vaikuttaa, on itsemme – ja suhtautumisemme asioihin ja ihmisiin. Voimme pysähtyä miettimään, elämmekö sellaista elämää, joka antaa meille energiaa ja voimaa. Teemmekö niitä asioita, jotka saavat silmämme säihkymään ja joista maailma kiittää? Osaammeko olla kiitollisia, jos meillä on työpaikka, sekä siitä, että läheisemme ovat pysyneet terveinä?

Voimme valita edelleen sen, kuinka tulkitsemme ympäröivää todellisuutta. Pelko lamaannuttaa, joten uutisia ja kauhua lietsovia juttuja ei kannata seurata koko ajan. Itseään saa ja pitää suojella. Kielteisiä tunteita ei tarvitse vältellä, ne voi kohdata ja antaa niiden sitten vain virrata ohi. Kun ihminen on tasapainossa, hän yleensä käyttäytyy järkevästi sekä turva- että hygieniasääntöjä noudattaen.

Elämä on armollisuuden ja kurinalaisuuden tanssia. Stressinhallintavalmentajana aloitin nyt hällä väliä -kesän jälkeen rutiinit, joiden tiedän lisäävän hyvinvointiani. Ne ovat keinoja, joiden avulla tiedän jaksavani paremmin ja olevani helpompi ihminen myös läheisilleni. Näin toimin:

  1. Aloitan aamuni viiden minuutin meditaatiolla, joka perustuu tietoiseen hengittämiseen.
  2. En avaa mitään puhelimeni applikaatioista ensimmäiseen puoleen tuntiin.
  3. Käyn uimassa meressä jokainen päivä.

LähiTapiolassa jatkamme syksyllä Tunne itsesi, Elämänturvaaja -teemavuotta. Syys-elokuussa Espoossa henkilöstöllämme on mahdollisuus testata omaa puristusvoimaa ja tasapainoa. Lokakuussa vietämme mielen hyvinvoinnin viikkoa, jolloin jaamme vinkkejä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Muuttuvassa maailmassa tärkein tehtävämme on pitää itsestämme ja omasta jaksamisestamme huolta.

Toiveikas ja myönteinen suhtautuminen auttaa, vaikka joskus se työ takkuaakin – ihan meillä kaikilla!

Mari Keränen
Johtamisen psykologiaan erikoistunut Business HR