Koronakriisi kurittaa talouksia ympäri maailmaa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro miettii, voisiko helikopterirahasta olla apua myös Euroopassa.

Koronakriisissä valtio kuittaa laskun tukemalla yrityksiä ja kotitalouksia yli pahimmin vaiheen. Valtion velkaantuminen pienentää kuitenkin finanssipolitiikan elvytysvaraa. Talouden hitaan toipuminen ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation uhka roikkuu ilmassa. Toiveikkaita katseita on kääntymässä taivaalle, sataisiko pian rahaa?

Ekonomisti Milton Friedman käytti vuonna 1969 kuuluisaksi tullutta kielikuvaa ”helikopteriraha”. Keskuspankki voi painaa uutta rahaa ja pudottaa sen helikopterista kansalaisille. Kansan kiiruhtaessa kuluttamaan talous vilkastuu ja hinnat nousevat.

Keskuspankki voi hoitaa rahan levityksen talouteen myös valtion kautta. Pudotus budjettipöydälle rahoittaa investointeja infrastruktuuriin tai veronkevennyksiä kotitalouksille. Rahan luominen tyhjästä voi mäkistartata vähävirtaisen reaalitalouden.

Helikopteriraha ampuu tykimmin

Mitä hyötyä valtiolle pudotetusta helikopterirahasta voisi olla, kun määrällisessä elvytyksessä keskuspankit jo nyt luovat rahaa ja ostavat valtion velkakirjoja jopa rajattomia määriä?

Helikopteriraha ei lisää valtion velkaa, jolloin elvytys voi toimia tehokkaammin. Valtio rohkaistuu investoinneissa, kun velkakestävyys ei heikkene, ja kuluttajat pistävät vähemmän säästöön tulevia veronkorotuksia varten. Korot eivät nouse ja estä muita investointeja toteutumasta.

Määrällisen elvytyksen arvopaperiostot ovat tukeneet varallisuuserien hintoja, mikä on hyödyttänyt erityisesti rikkaita. Kotitalouksien tileille pudotettava helikopteriraha nostaa tasaisesti kaikkien kansalaisten varallisuutta, jolloin raha varmemmin lisää kulutusta.

Onko helikopterilla lentolupaa?

Helikopterirahalla on pahamaineinen historia. Rahan liiallinen painaminen tuhoaa sen arvon takuuvarmasti. Pahimmallaan tuloksena voi olla hyperinflaatio, kuten Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Helikopterirahasta voi tulla poliitikoille liian helppo korvike kipeille päätöksille valtiontalouden tasapainottamiseksi. Siksi yleensä helikopteriraha on kielletty ja keskuspankki asetettu itsenäiseksi. Periaatteesta lipsuneiden, kuten Zimbabwen, kohtalosta varoitellaan.

Helikopterirahan käyttö ei kuitenkaan aina ole johtanut katastrofiin. USA:ssa toisen maailmansodan jälkeen keskuspankin ja valtion yhteispeli toimi hyvin ja kohonnut inflaatio osaltaan helpotti valtion velkataakan keventämisessä. Helikopteriraha on realistinen rahapolitiikan seuraava askel. Vastuullisesti toteutettuna roolit ovat selkeät: keskuspankki päättää määrän ja poliitikot käyttökohteet.

Euroalueella monta valtiota on päättämässä yhteisen rahapolitiikan reunaehdoista, mikä voi pitkittää helikopterirahan lupaprosessia pahan päiväisesti. Tarvittaessa Miltonin kielikuvan mukainen helikopteripudotus valtion ohittaen suoraan kansalle voisi olla nopeammin keskuspankkien toteutettavissa. Miltä kuulostaisi saada viisikymppiä kuussa tilille, kunnes inflaatio on noussut neljään prosenttiin?

Blogi on julkaistu Taloustaito.fi -sivustolla 12. toukokuuta.

Hannu Nummiaro

yksityistalouden ekonomisti

LähiTapiola Varainhoito