Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Turha painolasti vai välttämätön kivijalka? Vakuutusyhtiön suuren taseen merkitys korostuu kriiseissä

27.4.2020 - Tuomo Mikolanniemi

Vakuutusyhtiöillä on paljon varallisuutta, jonka myötä niillä on myös paljon taloudellista vaikutusvaltaa. LähiTapiola Henkiyhtiön asiantuntija Tuomo Mikolanniemi kertoo, miksi vakuutusyhtiöt keräävät varallisuutta.

Miksi yhtiöt hilloavat asiakkaiden vakuutusmaksuja ja haalivat lisää varallisuutta? Onko omaisuus turhaan vakuutusyhtiöiden kassan täytteenä?

Minulla kävi helmikuussa työpaikalla vieraana 20 lapsen ryhmä esikoululaisia. Yritin havainnollistaa, mitä vakuuttaminen on. Käytin lapsille esimerkkinä kännykän rikkoutumista ja pyöräilytapaturman lääkärikuluja. Ne ovat riskejä, jotka voimme yhdessä vakuuttamalla taklata. Tarkoituksena on siis yhdessä jakaa kustannukset siitä, että yhdelle meistä käy ennalta arvaamaton vahinko tai tapahtuma.

Vakuuttamalla voimme yhteistuumin auttaa epäonnista, ja jokainen osallistuu auttamiseen omalla vakuutusmaksullaan.

Vakuutusta hallinnoimaan tarvitaan vakuutusyhtiö, jonka tehtävänä on ylläpitää yhteistä sopimustamme ja valvoa kaikkien vakuutuksenottajien tasapuolista kohtelua. Vakuutusyhtiö esimerkiksi kerää vakuutusmaksut, hinnoittelee eri vakuutettujen riskit, sekä käsittelee ja maksaa korvaukset. Todellisuudessa vakuutusliiketoiminta on lasten esimerkkiä monimutkaisempaa, sillä pitää myös osata selittää, miksi vakuutusyhtiöt keräävät rahaa vakuutusmaksuina enemmän kuin korvauksiin yleensä vuodessa kulutetaan.

Yksittäisen vuoden vakuutusmaksujen ja korvausten vertailu ei ole nollasummapeliä. Tämä siitä syystä, että vahinkoihin voi myös liittyä korvausvelvollisuuksia, joiden määrästä ei heti vahingon tapahduttua ole tietoa tai varmuutta. Lisäksi monessa vahingossa vakuutusyhtiö maksaa korvauksia vahingon kärsineelle koko hänen loppu elämänsä ajan.

Esimerkiksi liikenteessä sattuvat henkilövahingot voivat edellyttää korvausten maksamista vuosikymmeniä eteenpäin tai henkivakuutusyhtiön eläkevakuutukseen voi liittyä lupaus vaikkapa elinikäisestä eläkkeestä.

Tästä johtuen vakuutusyhtiöillä täytyy olla varallisuutta, joka turvaa kyvyn maksaa luvatut korvaukset, vaikka yhtiö ei enää tulevaisuudessa myisi yhtään uutta vakuutusta tai saisi vuosittaisia vakuutusmaksuja – vanhat velvoitteet tulee silti hoitaa. Suomessa toimivia vakuutusyhtiöitä vahtii Finanssivalvonta (Fiva). Se huolehtii siitä, että vakuutusyhtiöillä on edellytykset selvitä velvoitteistaan myös tulevaisuudessa. Fiva vahtii, että vakuutusyhtiöt ovat riittävän vakavaraisia, eli yhtiöillä tulee olla riittävästi varallisuutta.

Vakuutusyhtiöt ovat keränneet isot varallisuutensa, jotta ne pystyvät varmasti maksamaan tulevat korvaukset. Kertynyttä varallisuutta ei kannata makuuttaa tuottamattomana tilillä, vaan sille pyritään löytämään mahdollisimman tuottavia ja turvallisia sijoituskohteita.
Finanssivalvonta edellyttää myös, että varallisuuden tulee olla sijoitettuna niin, että sen arvo säilyy riittävällä tasolla, vaikka taloutta kohtaisi valtava shokki.

Tyypillisesti vakuutusyhtiöt pitävät varallisuutensa reilusti minimivaatimusten paremmalla puolella, jottei yhtiöiden kyky maksaa tulevat korvaukset vaarannu esimerkiksi pörssikurssien maailmanlaajuisen 40 prosentin romahduksen tai kiinteistöjen 25 prosentin arvonlaskun jälkeen. Koronakriisi on viimeisin muistutus suurista taloudellisista romahduksista – tällaista myrskyä varten varallisuutta on kerätty.

Tuomo Mikolanniemi

asiantuntija

LähiTapiola Henkiyhtiö