Ihmisyys testissä

2.4.2020

LähiTapiola LokalTapiola

Erotessani vuosia sitten minulle oli yksi haave. Voi kun saisin oman auton ja sen päälle suksiboksin. Asuin Lapissa ja ajatus helposta kulkemisesta tunturiin laskemaan lasten kanssa houkutteli. Suksiboksi merkitsi minulle itsenäisyyttä ja vapautta – ulkoilmaelämää ja vahvuutta. Enpä olisi arvannut, että vuonna 2020 unelmani boksista tulisi koronavihan symboli.

Viime viikkoina on tuntunut siltä, että suksiboksin kanssa ajava on suuri pahantekijä ja aiheuttaa kanssaihmisissään hallitsematonta käyttäytymistä. Fiksutkin ihmiset ovat sortuneet mauttomuuksiin sosiaalisessa mediassa suoltaessaan arvioita suksiboksin omistavista ihmisistä.

Mistä tämä Social Shaming (sosiaalinen häpäisy) oikein johtuu?

Stressaantuneena ihmisen mieli kaventuu. On houkuttelevaa ryhtyä opastamaan ja ohjaamaan muita ihmisiä. Pelko itsen tai läheisen ihmisen sairastumisesta saa etsimään syyllistä ulkopuolelta. Itseasiassa näyttää siltä, että oman vihan purkaminen toisiin ihmisiin auttaa jaksamaan. Ja tähän huonoon käyttäytymiseen on todellakin olemassa myös tieteellinen perusta.

Wisconcin yliopiston sosiaalipsykologi Daniel R. Stalder kirjoittaa Psychology Today lehdessä, että kriisin aikana ihmisen kyky ajatella laajasti heikkenee. Mustavalkoinen ajattelu, kuten ”noudata näitä sääntöjä tai olet tyhmä”, lisääntyy. Tällainen toiminta vapauttaa aivotilaa ja voi saada ”oikeassa olevan” tuntemaan itsensä paremmaksi, koska itse noudattaa sääntöjä. Yksinkertaistettu ajattelu palauttaa hallinnan tunteen.

Sosiaalisen häpäisyn taustalla on siis kontrollin ja hallinnan tunteen menettämisen pelko. Jo ennen tätä kriisiä ihmettelin meidän ihmisten tarvetta arvostella ja maalittaa toisia. Asioitahan voi viedä eteenpäin myös eri tavalla. Entä jos muiden arvostelun ja käyttäytymisen seuraamisen sijaan keskittyisi siihen, mitä itse tekee tai tuntee.

Meillä LähiTapiolassa työhyvinvoinvoinnin ja työkykyjohtamisen teemaksi valikoitui tänä vuonna itsetuntemuksen ja oman työkyvyn kehittäminen. Jaamme tänä vuonna vinkkejä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tässä koronatilanteen keskellä mietin, että Tunne itsesi, Elämänturvaaja -teemavuosi ei olisi voinut osua oikeampaan kohtaan. Nyt jos koskaan näistä taidoista on hyötyä, hyvinvoinnin perustahan on itsetuntemuksessa.

Elämämme nyt kriittisiä aikoja. Poikkeustilanteet nostavat esille sekä hyvän että pahan. Joudumme kohtaamaan asioita, jotka pelottavat ja kauhistuttavat. Meillä ei ole aina hallintaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu. Sen vuoksi energia täytyy keskittää siihen, mihin itse voi vaikuttaa; omaan käyttäytymiseen ja ajatuksiin.

Futuristi Perttu Pölönen kirjoitti oivaltavasti Uudenmaan liiton sivujen kolumnissaan Ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan, että voimme myös oppia jotain tästä poikkeustilasta. Nyt jos koskaan nimittäin palaamme perusasioiden äärelle. Pölösen mukaan pehmeisiin arvoihin luottaminen vaatii uskallusta nojata näkymättömään ja arvokkaaksi nousee se, mikä ei petä meitä.

Me voimme siis valita. Ihmisyys on todellakin testissä näinä vaikeina aikoina. Itse toivon, että pidättäytyisimme toistemme arvostelusta ja keskittyisimme hyväntahtoisuuden jakamiseen sekä itsestä että toisista huolehtimiseen. Rohkea on se, joka valitsee epävarmuuden hetkellä vihan sijaan lempeyden. Kumman sinä valitset?

Mari Keränen
johtamisen psykologiaan erikoistunut Business HR