Velkasijoitukset kiinnostavat yhä suurempaa joukkoa sijoittajia – rahastosijoittaja, kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin

31.10.2019 - Tuomo Halttunen

LähiTapiola LokalTapiola

Valtionlainojen matala korkotaso on kääntänyt monen korkosijoittajan katseet yrityslainoihin. LähiTapiola Vaihtoehtorahastojen salkunhoitaja Tuomo Halttunen kertoo, mitä kehitys tarkoittaa rahastosijoittajalle.

Viime vuosina omaisuusarvot ovat kasvaneet useimmissa omaisuusluokissa. Pörssinoteerattujen yhtiöiden sekä kiinteistöjen arvot ovat nousseet voimakkaasti Yhdysvalloissa ja Euroopassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneen finanssikriisin jälkeen. Arvojen nousua ovat tukeneet matala yleinen korkotaso sekä keskuspankkien finanssielvytys. Käyttökatekertoimilla tai kiinteistöjen alkutuottovaatimuksilla mitattuna arvostustasot ovat historiallisen korkealla tasolla.

Samaan aikaan valtionlainojen korot sekä suurten yritysten joukkovelkakirjojen tuotot ovat painuneet ennennäkemättömän matalalle tasolle. Kansainvälisesti sijoittavat instituutiosijoittajat ovatkin alkaneet yhä enenevässä määrin etsimään korkosalkkuihinsa tuottoja vaihtoehtoisista sijoitusinstrumenteista kuten noteeraamattomista velkasijoituksista.

Euroopassa pankkien asema pienten ja keskisuurten yritysten rahoittajina on ollut perinteisesti vahva. Yhdysvalloissa asia on jo pitkään ollut toisin. Siellä erilaisten vaihtoehtoisten yritysrahoituslähteiden, kuten yrityslainoja tarjoavien velkarahastojen osuus yritysten rahoituksesta on edustanut merkittävää osaa jo vuosien ajan.

Vastaava muutos on vähitellen nähtävissä myös Euroopassa. Erilaiset pienehköille ja keskisuurille yrityksille vieraan pääoman ehtoista rahoitusta tarjoavat varainhoitajat ovat jo lähes vuosikymmenen ajan perustaneet velkarahastoja, jotka tarjoavat rahoitusta manner-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa toimiville yrityksille.

Useimmiten nämä rahastot keskittyvät yrityksiin, jotka ovat jo ohittaneet kasvussaan riskisimmän alkuvaiheen ja päässeet kiinni kannattavaan liiketoimintaan. Ne tarvitsevat kasvuunsa ja mahdollisiin yritysostoihin velkarahaa, mutta eivät sitä vielä saa joukkolainamarkkinoilta. Liikepankit perinteisinä yritysrahoittajina ovat kiristyneen pankkisääntelyn seurauksena yhä enemmässä määrin vetäytyneet tämän segmentin yritysten rahoittamisesta.

Markkinatilanne tarjoaa sijoittajille houkuttelevan mahdollisuuden. Yrityslainojen tuottotasot ovat maksunsaantijärjestyksessä etuoikeusasemaltaan ensisijaisissa senior-lainoissakin 5-7 prosentin luokkaa ja erilaiset lainojen myöntämiseen liittyvät järjestelypalkkiot 2 – 3 prosentin tasoa. On ymmärrettävää, että kyseinen lainamarkkina houkuttelee sijoittajia, jotka eivät esimerkiksi valtionlainoista saa tällä hetkellä juurikaan tuottoja.

Monissa tapauksissa lainarahastot myöntävät luottoja pääomasijoitusyhtiöiden omistamille yrityksille. Kokeneen pääomasijoittajan omistajuus velallisyrityksessä on usein etu myös velan myöntäjälle; osaava johto ja selkeä strategia tuovat varmuutta yrityksen hallintoon, mikä mahdollistaa yrityksen menestymisen sekä lainojen takaisinmaksun.

Kilpailu yritysrahoituksessakin kiristyy uusien toimijoiden ilmestyessä markkinoille. Vaarana ovat esimerkiksi luototusasteen liiallinen nousu sekä velkakirjojen ehtojen heikkeneminen. Miten sijoittajan kannattaa toimia nykyisessä markkinatilanteessa?

Riittävä hajautus useisiin eri rahastoihin, jotka puolestaan hajauttavat lainasalkkunsa toimialoittain ja maantieteellisesti, ovat omiaan vähentämään sijoittajan riskiä. Ajallinen hajautus yli syklien toteutuu parhaiten, kun sijoittaja allokoi sitoumuksia vuosittain tasaisella tahdilla rahastoille.

Manageria valitessaan sijoittajan kannattaa keskittyä varainhoitajiin, joilla on parhaat näytöt menestyksekkäästä velkasijoitustoiminnasta ja jotka ovat sitoutuneet toimintaan pitkällä tähtäimellä.

Tuomo Halttunen
salkunhoitaja
LähiTapiola Vaihtoehtorahastot