Olisiko nyt oikea hetki ostaa kultaa? Katse mieluummin ajalliseen hajautukseen ja salkun rakenteeseen

19.9.2019 - Jyrki Mäkelä

LähiTapiola LokalTapiola

Kulta kiinnostaa sijoituskohteena edelleen. Johtaja Jyrki Mäkelä LähiTapiola Varainhoidosta sanoo, että oikean sijoitusajan etsiminen on yhtä turhaa kullassa kuin muissakaan sijoituksissa. Sen sijaan pitää miettiä kultasijoituksia osana sijoitussalkkua.

Vaikka finanssikriisistä on jo yli kymmenen vuotta, jätti se pysyvät jäljet sijoittajien muistiin. Yksitoista vuotta sitten tapahtunut eri muotoisten arvopaperisijoitusten raju kurssilasku, epävarmuus ja -luottamus koko finanssijärjestelmän toimivuuteen saivat sijoittajat siirtämään varojaan kultaan, mikä näkyi kullan hinnan voimakkaana nousuna. (kts. kuva1).

Sijoittajien kiinnostus kultaan sijoituskohteena on jatkanut kasvuaan myös muutaman viimeisen vuoden aikana. Syynä tähän on hyvälaatuisten korkosijoitusvaihtojen tuottopotentiaalin kutistuminen olemattomaksi ja osittain jopa negatiivisiksi. Noin 30 prosentilla maailman korkosijoituksista tuotto on negatiivinen tällä hetkellä. Jotain uutta on siis löydettävä perinteisten korkosijoitusten tilalle ja täydennykseksi.

Usein törmääkin kysymykseen, olisiko nyt se oikea hetki ostaa kultaa. Kysymys mitä ilmeisimmin sisältää odotuksen tai paremminkin toiveen kullan hinnan nopeasta noususta. Ennen kuin pohditaan olisiko kultaa hyvä ostaa nyt, parempi olisikin pohtia pitääkö kultaa ylipäätänsä sisällyttää sijoituksiin.

Kullan, kuten periaatteessa kaikkien raaka-aineiden tuotto-odotus pitkällä aikavälillä on nolla. Tai itse asiassa aavistuksen verran negatiivinen, johtuen mahdollisista säilytys- ja kaupankäynti-kustannuksista. Kullasta ei saada osinkojen tai korkojen kaltaista suoraa tuottoa, kuten osakkeista tai velkapapereista vaan tuotto muodostuu puhtaasti arvonmuutoksista. Lisäksi kullan, kuten muidenkaan raaka-aineiden, nimellisen hintakehityksen ei voida olettaa olevan pitkällä aikavälillä nousujohteinen.

Toisaalta kullan arvo eivätkä sen fyysiset ominaisuudetkaan heikkene ajan kuluessa. Kullalla on tässä suhteessa poikkeuksellinen ominaisuus. Se on aina säilyttänyt arvonsa poikkeuksena paperirahajärjestelmiin (niin sanottu fiat –raha) tai muihin maksuvälineisiin eikä myöskään ole koskaan ajautunut ”maksukelvottomuuteen”. LähiTapiola LokalTapiola
Nämä ominaisuudet ovat tehneet kullasta käyvän ja globaalisti hyväksyttävän maksuvälineen. Satoja vuosia vanha kultakolikko on yhtä arvokas ja käypä vaihdannan väline kuin tämän päivän vastaavan suuruinen kultakolikko. Eli vaikka kullalla ei voida olettaakaan olevan arvopapereille tyypillisiä tuotto-ominaisuuksia, sillä on kuitenkin muita ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka tekevät kullasta mielenkiintoisen sijoituskohteen.

Mikä määrää kullan hintakehityksen?

Miten kullan kehitystä voisi sitten arvioida? Yleisin tapa lähestyä asiaa olisi tutkia kullan kysyntä ja tarjonta tilannetta. Tarjonta on pysynyt vuosikymmeniä suhteellisen vakaana eikä se tässä mielessä ole vaikuttanut kullan hintaan samalla tavalla kuin muiden metallien tuotannon lisäyksellä on ollut. Talouden yleisellä aktiviteetilla ei näin ole ollut suoranaista vaikutusta hintakehitykseen.

Kullan teollinen kysyntä edustaa vain noin kymmentä prosenttia kokonaiskysynnästä lopun jäädessä koruvalmistajien ja finanssikysynnän osuudeksi. Finanssikysynnän voidaan olettaa kasvavan edelleen nykyisestä noin 40 prosentista.

Toimijoina ovat perinteisten sijoittajien lisäksi myös keskuspankit, jotka pitävät osan valuuttavarannostaan kullassa. Keskuspankit ovatkin viime vuosina lisänneet ostojaan ja kehityksen voidaan odottaa jatkuvan samankaltaisena. Teollisuusmaiden keskuspankkien lisäksi uusina toimijoina mukaan ovat tulleet kehittyvien markkinoiden keskuspankit. Niiden hallussa on suhteellisesti paljon vähemmän kultaa teollisuusmaiden keskuspankkeihin verrattuna, jonka voidaan odottaa tukevan kullan hintaa tulevaisuudessa.

Merkittävin syy kullan hinnan kehitykselle ovat kuitenkin inflaatio-odotukset. Tällä hetkellä inflaatio-odotukset ovat maltilliset, huolimatta keskeisten keskuspankkien massiivisesta rahapoliittisesta elvytyksestä, joten tästä näkökulmasta ei ole odotettavissa merkittävää nousupainetta.

Jos kullan hintaan vaikuttavista merkittävistä tekijöistä ei ole saatavissa selkeää johtopäätöstä niin miksi kultaan kannattaa sijoittaa? Vastaus löytyy vanhasta sijoitusvihjeestä. Mikäli et osaa ennustaa, hajauta sijoitusriskiä. Kulta toimiikin sijoitussalkussa kokonaisriskiä hajauttavana tekijänä.

Kullalla on alhainen korrelaatio perinteisiin finanssisijoituksiin nähden, joten sijoittamalla osan varoista kultaan tasaa sijoitussalkun arvon heilahtelua. Lisäksi kulta toimii turvasatamana erilaisissa kriiseissä, kuten finanssikriisin yhteydessä nähtiin. Myös poliittinen epävakaus tai epävarmuus sekä luottamus ns. ”fiat –rahaan” (paperirahajärjestelmään) lisää kiinnostusta kultaan sijoituskohteena.

Mikä on sitten oikea määrä, riippuu kunkin sijoittajan omista tavoitteista. Kullan osalta on hyvä muistaa suoran, kassavirtapohjaisen tuoton puuttuminen. Kulta kuitenkin säilyttää arvonsa hintavaihteluista huolimatta. Pikavoittojen metsästäjälle ajoitus ostolle on äärimmäisen tärkeää. Siinä onnistuminen on yleensä saatumaa, joten paras vihje ostoille on ajallinen hajautus ja kullan säilyttäminen osana pysyvää ratkaisua sijoittajan salkuissa.

Jyrki Mäkelä
Johtaja
LähiTapiola Varainhoito

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää