Rahan käyttö opitaan kotona

8.8.2019 - Saaga Patala

Seurasin useamman lapsiperheen vanhempien käymään keskustelua erilaisista tavoista käyttää rahaa sekä opettaa rahan käyttöä lapsilleen. Perheiden tavat, mielipiteet sekä näkökulmat erosivat toisistaan paljon.

Kahteen asiaan kiinnitin erityisesti huomiota: 1) kenelläkään perheistä ei ollut toisiinsa verrattuna samanlaista tapaa opettaa taloustaitoja lapsilleen ja 2) jokainen aikuinen oli yhdestä asiasta samaa mieltä; omat perusmallinsa he ovat alun perin saaneet kotoaan. Useampi lisäksi toivoi, että olisi saanut omilta vanhemmiltaan mallin viisaampaan rahan käyttöön, sillä aikuisiällä opitun muuttaminen on ollut työläämpää. Lisäksi he kokivat, että erilaisella ajattelumallilla he olisivat voineet tehdä viisaampia taloudellisia päätöksiä jo aikaisemmassa vaiheessa.

Keskustelu myötäili hyvin selkeästi LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn esille tuomia tuloksia, jossa 44% vastaajista kertoi oppineensa talouslukutaitoja kotoa vanhempiensa esimerkin kautta ja 45% työelämässä. Samassa kyselyssä selkeä enemmistö (78%) vastasi, että päävastuu lapselle talousasioiden opettamisessa kuuluu kodille. Koulun osuus oli ehkä jopa hieman yllättäen aika pieni, vain 17% ja se korostui monihenkisissä talouksissa sekä talouksissa, joissa on tiukempaa päivittäisen rahankäytön suhteen.

Selvä, päävastuu lapsen talousasioiden opettamiselle on kodilla. Mitä siihen sitten sisältyy? Markkinoiden seuraamista, pörssin toiminnan selittämistä, inflaation vaikutus? Apua! Noh, ehkä myöhemmin nämäkin on hyvä nostaa esiin, mutta mielestäni perustuksen luominen alkaa siitä, että ihan ensimmäiseksi opetellaan käyttämään rahaa.

Taito käyttää rahaa. Mitä se on?

Miten opettaa esimerkiksi lapselle kuinka rahaa käytetään? Entä mikä on fiksua rahan käyttöä arjessa? On kohtuullisen helppo opettaa vertailemaan hintoja, harkitsemaan ostoksen tarpeellisuutta tai puhua pitkäikäisen vastaan kertakäyttöisen tavaran eroista. Oletko kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että myös säästäminen/sijoittaminen ovat luonnollinen osa rahan käyttöä? Riittääkö sen puolen opettamiseksi possu, jonka sisuksiin välillä kolikko kilahtaa?

Jäin miettimään tätä, kun oma lapseni oli useamman kerran jo tuonut hienon, kultaisen värisen possunsa (josta hän on tavattoman ylpeä) puntaroitavakseni: ”Onko se jo täynnä? Kuinka paljon vielä kestää ennen kuin se on täynnä?” Olivat yleisimmät kysymykset.
Niinpä. Eihän hän näe mitä siellä sisällä on, kun possu ei ole läpinäkyvä. Ja jouduin ehkä itsekin pohtimaan, että mikä taloudellinen tavoite on ”täynnä”. Mitä lapsi siitä oppii? Entä mitä haluan hänen oppivan?

Itse taisin lapsuudessani käyttää niin sanottua veitsikikkaa ja pikkuhiljaa hivuttaa ulos oman possuni sisältöä. Sinne se epämääräinen määrä kolikoita oli mennyt sisään, niin eihän se nyt haitannut, jos vähän välillä itseltäni lainasin. Eihän? Ei ainakaan niin kauan, kunnes yllättäen possussa kilisikin enää vain yksi kolikko, hups.

Taito hallita käytettävissä olevan rahan määrää sekä hankintoihin että säästämiseen

Näiden ajatusten myötä vaihdoin lapseni osalta taktiikkaa: aina kun hän saa omaa rahaa, kehotan laittamaan osan säästöön ja osan rahapussiin, joka on tarkoitettu ihan omiin hankintoihin. Tätä käyttörahaa pyrimme sitten hahmottamaan yhdessä; mihin se nyt riittää? Mitä tapahtuu, jos ostan tämän, paljonko jää? Pyrin myös kannustamaan lasta käyttämään tätä rahaa, jotta hän oppii hahmottamaan ison sekä pienen hankinnan eron, sekä sen, että hankinnat pyritään suhteuttamaan käytettävissä olevan rahan mukaan. Ja ettei säästäminen siinä rinnalla tarkoita hankinnoista luopumista. Päinvastoin, molempia puolia voi hallita yhtä aikaa.

Koska lapseni on vielä pieni, niin pyrin pitämään säästämisen yksinkertaisena. Vielä ei yritetä ymmärtää mitä sille säästetylle eurolle tapahtuu, se olkoon seuraava askel. Joten edelleen puntaroimme rahapussin rinnalla myös sitä possua: Vaikka toteutin juuri haaveilemani hankinnan ja rahapussi keveni, niin possu tuntuu kyllä vielä aika painavalta. Ja se on ihan kiva tunne se.

Tutkimustulokset on saatu viime lokakuussa LähiTapiolan TNS Kantarilla teettämästä Arjen katsaus -tutkimuksesta.

Saaga Patala
Asiakkuuspäällikkö
LähiTapiola Varainhoito

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää