Suomalaisten onnellisuuden salainen kaava
23.3.2019 - Talous
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, miten suomalaiset selviytyivät Maailman onnallisuus -raportin mukaan onnellisuuden voittajiksi. Nummiaro toivoo onnellisuuden tuovan hyvää myös taloudelle.
Kuvittele tikapuut, jossa alin askelma on numeroitu nollaksi ja ylin askelma kympiksi. Ylin askelma kuvaa parasta sinulle mahdollista elämää ja alin askelma kuvaan huonointa sinulle mahdollista elämää. Millä askelmalla tunnet henkilökohtaisesti seisovasi tällä hetkellä?
Tähän kysymykseen tuhat suomalaista vastaa vuosittain. Suomalaisten kolmen viime vuoden tulosten keskiarvo 7,8 on maailman korkein. Tämän kysymyksen perusteella ”Maailman onnellisuus raportti” listaa 156 valtiota ja Suomea hehkutetaan maailman onnellisimpana maana.
Kutsun kyselyä tyytyväisyystikkaiksi, koska minusta se eniten mittaa kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä, ottaen huomioon elinympäristönsä. Maailman tyytyväisin maa tuntuu tylsältä. Otsikkoon onnellisuus ja tutkimuksen brändiarvo on liekeissä. Suomen maabrändikomitea kiittää.
Kuvassa 1 on esitetty maiden tyytyväisyystikkaat ja BKT/asukas, joka on karkea arvio maan elintasosta. Taloudellinen tuotos parantaa keskimäärin tyytyväisyyttä omaan elämään, mutta pystyy selittämään vain 2/3 kansojen vastauksista.
Kuva 1. Tyytyväisyystikkaat ja BKT/asukas
Samaan raporttiin sisältyy myös seuraavat tunnelähtöiset kysymykset. ”Koitko eilen suuren osan päivästä itsesi onnelliseksi? Hymyilitkö tai nauroitko paljon eilen? Koitko nautintoa?”. Näiden keskiarvoa kutsutaan raportissa nimellä positiivinen tunne.
Kuvassa 2 on esitetty maittain sekä tyytyväisyystikkaat että posiivinen tunne. Tyytyväisyystikkaiden yläpäässä päivittäiset onnen ja ilon tuntemukset ovat keskimäärin yleisempiä. Mutta alimmilla askelmilla saatetaan kokea arjen onnea siinä missä monta askelmaa ylempänäkin. Kansojen kulttuurit ja tunteet vaihtelevat.
Kuva 2. Kaksi erilaista onnellisuusmittaria
Tyytyväisyystikkaisiin sisältyy järkiperäistä mahdollisen aineellinen hyvinvoinnin pohdintaa, kun positiinen tunne on päivittäisen onnen ja ilon tuntua. Tikkailla Suomi on ykkönen ja arkitunteilla 41. Tasapainoin olisimme mailman kuudenneksi onnellisin kansa (kuva 3). Suomalaisten onnellisuuden salaisuus on 100% tyytyväisyyttä elämään ja 0% tunnepohjaista onnea.
Tällä kaavalla Suomi on selvä ennakkosuosikki ottamaan ensi vuonna kolmannen peräkkäisen Maailman onnellisin maa -tittelin. Mittarista tippuu pois meille heikoin kyselyvuosi ja siihen jäävissä vuosissa onnellisuus on huipputikissä. Suomi saa paistatella mallimaan maineessa jatkossakin. Toivottavasti kansainvälinen mielenkiinto realisoituu myös kauppana ja investointeina. Onnellisesti ikääntyvällä Suomella on paljon puolustettavaa.
Kuva 3. Top 20 maat eri onnellisuusmittareilla järjestettynä
Hannu Nummiaro
yksityistalouden ekonomisti
LähiTapiola Varainhoito
"Suomi saa paistatella mallimaan maineessa jatkossakin. Toivottavasti kansainvälinen mielenkiinto realisoituu myös kauppana ja investointeina. Onnellisesti ikääntyvällä Suomella on paljon puolustettavaa."
Kuinka sinä voit?
21.3.2019 | Terveys
”Tämä kaikki on sinulle varmasti todella raskasta. Miten sinä jaksat henkisesti?”, kysymys saa kyyneleet silmiini, padot murtuvat. Makaan eteläsuomalaisen sairaalan neurologisella osastolla. Takana on viikkojen sairastelu, oudot hermostolliset oireet, puutumista ja voimattomuutta. Kolmekymppisen pienten kaksosten, perheenäidin ja uutistoimittajan elämä on pysähdyksissä.
Miksi myös vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle on paikkansa?
13.3.2019 | Talous
Suomessa on hyvin toimiva lakisääteinen eläkejärjestelmä, jota vapaaehtoisen eläkesäästämisen tehtävänä on tukea. Se täydentää kokonaiseläketurvaa ja auttaa vastaamaan kansalaisten odotuksiin riittävästä eläkeajan elintasosta, LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Minna Kohmo kirjoittaa.
Korko korolle alhaisten tuotto-odotusten maailmassa –arvoloukku vai maailman 8. ihme?
5.3.2019 | Talous
Korkoa korolle -efekti on sijoitusmaailman ihmeilmiöitä. LähiTapiola Varainhoidon yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan ihmeen toteutuminen vaatii myös riskinottoa.