Suomalainen työelämä kaipaa vapautta ja joustoa – yksi muutos voisi tuoda tuottavuusloikan

24.4.2018 - Sari Seppi-Laitinen

Työelämä on murroksessa, eikä nykyaikana voi enää odottaa työskentelevänsä samassa tehtävässä ja saman työnantajan palveluksessa koko työuraansa – kuten vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa Sari Seppi-Laitinen LähiTapiolan Työkykypalvelusta.

Työn vaihtuvuus ja uudet mahdollisuudet tuovat suomalaisille vapautta: urapolku voi nyt kierrellä ja kaarrella ja siltä voi tehdä loikkia myös sivupoluille. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 8. huhtikuuta julkaistussa artikkelissa. Jutussa uramuotoilija Paula Helle linjaa, että suomalaisen työn tekemisen rakenne tulee sadan vuoden takaa. Hänen mielestään erityisesti asiantuntijatehtävissä palkkauksen tulisi perustua työhön, eikä työtunteihin.

Samankaltainen toive ilmeni myös LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselytutkimuksessa*. 50 prosenttia vastasi, että paras keino lisätä työhyvinvointia olisi työntekijän päätäntävallan lisääminen omassa työssä ja sen aikatauluissa. Luulen, että tästä asiasta löytyisi tuottavuusloikka, joka samalla myös lisäksi työhyvinvointia.

Suomalaisessa työelämässä on vielä voimissaan ajatus, että pomon tärkeimpiä tehtäviä on valvoa ja ohjeistaa alaisen päivittäistä työskentelyä. Työtehtävät ovat nykyään suurelta osin asiantuntijatehtäviä, joiden suorittamista esimiehen mikromanagerointi vain haittaa. Riittäisi, kun tavoitteet olisivat riittävän selkeät ja tukea saisi pyytämällä. Olisiko nyt aika siirtyä luottamuksen aikakauteen, jossa tekijälle annetaan enemmän vapautta suunnitella ja organisoida työtään?

Luottamuksesta positiivinen kierre työelämään

Tutkimuksessa 34 prosenttia eli yli 1,3 miljoonaa suomalaista myös piti stressiä ja työn kuormittavuutta suurena ongelmana. Uskon, että kiire ja stressi vähenisivät, kun joustavuus ja itsemääräämisoikeus lisääntyisivät. Oman elämän hallinnan tunne on ihmiselle tärkeä asia. Niin myös työelämän hallinnan tunne.

Työnantaja pystyisi osoittamaan työntekijälle arvostusta lisäämällä itsemääräämisoikeutta. Moni vastaaja kyseli arvostuksen perään. Meille kyllä jää mahdollisuudet valvoa ja puuttua työn tekemiseen, jos tavoitteet eivät jostakin syystä toteutuisi. Luottamuksesta, arvostuksesta ja itsemääräämisoikeudesta voisi alkaa se kaivattu positiivinen kierre suomalaisessa työelämässä.

Yrittäjien tilanne nousi kyselyssä esille huonompana kuin työsuhteisten. LähiTapiola haluaa kannustaa yrittäjiä huolehtimaan terveydestään ja jaksamisestaan. Olemme muun muassa tuoneet markkinoille Työkykypalvelun, jonka kautta myös yrittäjä voi ostaa kiinteähintaisen, helposti saavutettavan työterveyshuollon.

Tutustu LähiTapiolan Työkykypalveluun tarkemmin täällä.

Myös työntekijä itse voi vaikuttaa paljon

Vaikka työelämä voi yhä tuntua ylhäältä päin johdetulta ja ohjaillulta, paljon on kiinni myös työntekijästä itsestään. Työnantaja voi järjestää puitteet työn tekemiselle, mutta jokainen meistä tuo itse mukanaan työpaikalle asenteensa. Positiivisen palautteen antaminen on vielä aika käyttämätön voimavara.

Esimies arvioi työnsä puolesta suoriutumista ja hyvä esimies antaa niin kannustavaa kuin korjaavaakin palautetta. Palautetta saavat kuitenkin antaa muutkin kuin esimiehet. Työkaverille voi antaa hyvän mielen, kun alkaa kiinnittää huomiota kaverin hyviin ominaisuuksiin ja sanoo sen vielä ääneen. Kaikista meistä löytyy hyvää. Se työpaikan jääräkin saattaa tarkistaa asenteitaan, kun yllätätkin hänet kiitoksella.

Sari Seppi-Laitinen
Liiketoimintajohtaja
LähiTapiolan Työkykypalvelu

*Arjen katsaus -kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1006 henkilöä 2.–8.3.2018 välisenä aikana ja vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä.