Arvotaanko taas seuraava sairausloma? Työnantaja voi oikeasti vaikuttaa työntekijöiden terveyteen

17.1.2018 - Sari Seppi-Laitinen

Suomessa on jo hyvän aikaa keskusteltu kiivaasti sote-uudistuksesta ja erityisesti siitä, missä meitä suomalaisia jatkossa hoidetaan.

Tämän keskustelun varjoon on jäänyt toinen, yhteiskunnan ja ihmisen kannalta vaakakupissa erittäinkin merkittävä asia. Voisimme nimittäin välillä keskustella myös siitä, miten meitä tulevaisuudessa hoidetaan ja kuinka pitkiä sairauslomia toipuminen vaatii.

Turun yliopistolle tehdyssä väitöstutkimuksessaan Anni Kankaanpää (2014) tarkasteli suomalaisten lääkärien käytäntöjä sairauslomia myönnettäessä. Tutkimus osoitti, että pienissä kunnissa lääkärit myöntävät samoista sairauksista pidempiä sairauslomia kuin heidän suuremmissa kunnissa työskentelevät kollegansa.

Niin ikään tutkimus osoitti, että julkisen sektorin työterveyslääkärit myönsivät enemmän sairauslomaa kuin yksityissektorilla työskentelevät. Erot eivät olleet mitättömiä, vaan jopa 4-8-kertaisia. Kuten Kankaanpää väitöksessään toteaa, ovat tällaisten vaihtelevien käytäntöjen seuraukset kalliita niin potilaan, työnantajien kuin yhteiskunnankin kannalta.

Kuka maksaa laskun?

Yleistäen voidaan sanoa, että työntekijän yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle 350 euroa. Myös paljon suurempia laskelmia on esitetty esimerkiksi rakennusalalla. Tiedämme myös, että jo muutaman kuukauden poissaolo työelämästä altistaa ihmisen esimerkiksi syrjäytymiselle ja alkoholismille.

Kun mukaan tuodaan vielä yhteiskunnalle aiheutuneiden kustannusten konteksti, puhutaan todella isosta asiasta kaikkine välittömine ja välillisine kustannuksineen. Pitkä sairausloma ei siis ole kenenkään kannalta mikään lottovoitto. Kun puhutaan työtapaturmien aiheuttamista sairauslomista ja ennenaikaisista eläköitymisistä, maksaa lopullisen laskun usein työnantaja itse vakuutusmaksussaan. Kustannuksiin kannattaakin puuttua siis niiden syntymisen päästä ja miettiä, mitä olisi tehtävissä.

Lisää empatiaa, vähemmän kärsimystä ja kuluja

Millä tämä voidaan ratkaista? Itse uskon, että vastaus löytyy empatiasta eli kyvystä välittää toisistamme ja katsoa maailmaa myös muiden näkökulmasta. Työnantajan tulee esimerkiksi varmistaa, että työntekijöillä on tiedossaan toimintamalli tapaturman tai sairauden sattuessa sekä valmius käyttää etälääkäripalveluita tarvittaessa sijainnista tai kellonajasta riippumatta. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa esimies voi olla yhteydessä työntekijään ja varmistaa, että hän on päässyt yksityislääkärin hoitoon tai kysyä, miten toipuminen on lähtenyt käyntiin.

Työpaikan varhaisen tuen malli määrittää tavallisesti 10 tai 14 päivän rajan, jonka jälkeen esimiehen tulee olla yhteydessä sairauslomalla olevaan työntekijään ja kysyä kuulumisia. Toimia voi kuitenkin jo paljon aikaisemminkin ja voin taata, että tehty työ kantaa myös hedelmää.

Esimerkiksi LähiTapiolassa olemme viimeisen kolmen vuoden aikana kyenneet lyhentämään asiakkaidemme työntekijöiden tapaturmista johtuvien sairauslomien pituuksia keskimäärin kaksi viikkoa.

LähiTapiolan Työkykypalvelu puolestaan lisää henkilöstön tyytyväisyyttä ja parantaa yrityksen tuottavuutta. Lue lisää Työkykypalvelun hyödyistä ja eduista täältä.


Tämä on tehty huolehtimalla sujuvasta hoitoketjusta erityisesti riskialttiiden vahinkojen, kuten olkapää- ja polvivammojen osalta sekä rakentamalla palvelumme niin, että asiakas saa apua helposti ja läheltä. Tässä merkittävässä roolissa on myös uusin teknologia, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse välttämättä lähteä jo valmiiksi heikossa tilassa vielä erikseen matkalle lääkäriin, vaan apu voidaan tuoda suoraan puhelimeen tai tablettiin kotisohvalle.

Valveutuneimmat organisaatiot ja työterveyshuollot osaavat jo nyt hyödyntää esimerkiksi korvaavan työn käytäntöjä sairausloman vaihtoehtona. Jos sairausloman kirjoittaa muu kuin oma työterveyslääkäri, on hyvinkin tavallista, että sairausloman pituutta ja korvaavan työn mahdollisuutta ei peilata potilaan työtehtävään ja –ympäristöön.

Niinpä usein jää työntekijän ja työnantajan vastuulle miettiä, olisiko korvaavaa tai kevennettyä työtä mahdollista tehdä jo ennen sairausloman päättymistä. Valtaosassa sairauslomia tällaiset järjestelyt ovat mahdollisia ja niiden onnistuessa voidaan aidosti todeta kaikkien osapuolten olevan voittajia.

Sari Seppi-Laitinen
Liiketoimintajohtaja