Fed supistaa tasettaan, entä sitten?

4.10.2017 - Miikka Pöllänen

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea ilmoitti viimeisimmän korkopäätöksensä yhteydessä aloittavansa taseensa asteittaisen pienentämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa rahan määrän hallittua vähentämistä taloudessa. Fedin tase on nelinkertaistunut vuodesta 2007 arvopaperiostojen myötä, tavoitteena työllisyyden ja inflaation kiihdyttäminen. Yhdysvalloissa vallitsee nyt lähes täystyöllisyys ja inflaatiokin nousee kohti tavoitetta. Kaikki on siis hyvin, eikö?

Toivottavasti. Maailmantalous ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa suurimmat länsimaiset keskuspankit ovat kasvattaneet yhteenlaskettua rahavarantoa samanaikaisesti näin suureksi. Nyt kun valomerkki annetaan ja rahan painamisen aikaansaamat bileet päättyvät, astumme uuteen ennenkokemattomaan aikakauteen.

Mitä tulee tapahtumaan globaalille talouskasvulle ja finanssimarkkinoille on suuri kysymysmerkki. Osakkeet ja joukkovelkakirjalainat ovat kalliita matalan korkotason vuoksi, puhumattakaan asuntomarkkinoista. Fed on nostanut ohjauskorkoa jo prosentin verran, ja toistaiseksi bileet ovat vain jatkuneet. Tämä on lupaava merkki. Ehkä keskuspankit pystyvät normalisoimaan rahapolitiikkansa siten, ettei keinotekoisesti paisunut pääomamarkkina poksahda.

Mediassa on jo ehditty moneen kertaan kuuluttaa seuraavan romahduksen olevan ovella. Helposti voi kuvitella, että näin suoraviivaisesti kallistuneen markkinan pitäisi tulla jossain vaiheessa alas. Näin ei ole, jos uskoo talouden fundamenttitekijöiden muuttuneen, joista ehkä merkittävin on korkotaso.

Korkotaso koostuu inflaatio-odotuksista ja reaalikorosta. Keskuspankit taistelevat jatkuvasti hidastunutta inflaatiota vastaan, jonka taustalla on pääasiassa hidas palkkojen kasvu. On vielä epävarmaa, onko hidas inflaatio ohimenevä ilmiö vai jotain pysyvää. Jos se on ohimenevää, inflaatio nousee ja keskuspankit joutuvat nostamaan ohjauskorkojaan sen hidastamiseksi, jonka seurauksena myös reaalikorko luultavasti nousee. Tässä tilanteessa bondi- ja osakehinnat laskevat nousevien tuottojen ja diskonttokorkojen vuoksi. Jos hitaampi inflaatio on pysyvää, eivätkä keskuspankit päivitä inflaatiotavoitettaan, on hyvin mahdollista, että korot pysyvät matalina ja kalliit arvostukset jatkuvat vielä pitkään.

Mitä merkitystä tällä kaikella on tavalliselle asuntovelalliselle tai sijoittajalle? Suomen asuntojen hinnat ovat kasvaneet erittäin maltillisesti finanssikriisin jälkeen, jos vertaa pohjoismaisiin naapureihimme. Jopa inflaatio on ollut nopeampaa kuin asuntojen hintojen kehitys keskimäärin. Pidän todennäköisyyttä asuntojen hintojen voimakkaalle laskulle matalana, vaikka EKP päättäisikin lopettaa arvopaperiosto-ohjelmansa ja nostaisikin ohjauskorkoa muutaman vuoden sisällä. Suomen asuntovelalliset kestävät muutaman prosentin nousun asuntolainakoroissaan. Sijoittajan on sen sijaan epävarmassa talousympäristössä hyvä muistaa hajauttamisen hyöty. Tämä tarkoittaa paitsi sijoittamista eri omaisuusluokkiin myös sijoittamista globaalisti eri toimialoille, jotta yhden maan rahapolitiikan vaikutus salkun kehitykseen olisi minimoitu.

Kaikki on siis toistaiseksi hyvin. Ennen kuin inflaatio tekee hurjan comebackin, korot pysyvät matalana ja keskuspankkiirien järjestämät bileet saavat jatkua.


Miikka Pöllänen
Korkosalkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito Oy