Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Tutkimus: Suomalaiset kokevat asuntomarkkinoiden jakautuneen kahtia - nuoret asunnonostajat entistäkin varovaisempia

5.3.2015 -

Neljä viidestä suomalaisesta kokee asuntomarkkinoiden jakautuneen voimakkaasti kahtia: paikkakuntiin, joissa edullisetkaan asunnot eivät mene kaupaksi ja alueisiin, joissa kärsitään asuntopulasta korkeista hinnoista huolimatta.

Tuoreen LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta uskoo asuntojen arvon nousuun pääkaupunkiseudulla, kun Pohjois- ja Itä-Suomessa tähän luottaa vain kolmannes. Neljä viidestä suomalaisesta kokeekin asuntomarkkinoiden jakautuneen kahtia.

- Viimeisen viiden vuoden aikana talouden rakennemuutos on kohdellut pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea eri tavalla. Ostovoimainen, nuori, työikäinen väestö on siirtynyt etelän kasvukeskuksiin, jolloin pääkaupunkiseudun asuntojen kysyntä on kasvanut, ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta arvioi.

Varallisuus jakaantuu, kun muuttoliike vaikuttaa asuntojen hintoihin

LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon mukaan kaupungistuminen jatkuu ja väestö pakkaantuu pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin, kuten Turkuun, Tampereelle, Ouluun, Rovaniemelle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kuopioon, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Kun sekä maan sisäinen että varsinkin ulkomainen muutto kohdistuu näihin kasvukeskuksiin, asuntojen kysyntä niissä ylittää tarjonnan - ja muualla maassa käy päinvastoin. Suomen asuntomarkkinat jakaantuvat kasvaviin kaupunkeihin ja taantuvaan muuhun maahan.

- Usein suomalaisten varallisuus on pääosin omissa asunnoissa. Siksi hintojen eriytymisellä on vaikutuksia myös varallisuuden jakautumiseen. Vaikka Suomessa on tapahtunut laajaa muuttoliikettä aiemminkin, ei asuntojen hintakehitys ole koskaan eriytynyt näin voimakkaasti, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.

Nuoret lykkäävät asunnonostoa

Tyypillisesti kaikkein positiivisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat nuoret ovat tuoreiden tutkimustulosten valossa kaikkein varovaisimpia asunnonostajia.

– Nyt finanssikriisin jälkeen pankit ovat nostaneet omarahoitusosuutta suhteessa aiempaan. Tämän osuuden hankkiminen ei ole nuorille aikuisille välttämättä niin helppoa, mikä saattaa lykätä ostopäätöstä.

Kaksi kolmesta vastaajasta ei edes harkitse asunnon ostamista tai vaihtamista seuraavien kahden vuoden sisällä. Viime syyskuussa tehdyssä Arjen katsaus -tutkimuksessa kielteisesti asunnon ostamiseen suhtautui 80 prosenttia. Nuorista asunnonostajista jopa kolmannes lykkää asunnon ostoa taloudellisista syistä, vaikka monet omasta asunnosta haaveilevatkin.

– Ensiasunnon osto on merkittävimpiä taloudellisia päätöksiä, joita ihminen elämänsä aikana tekee. Jos asuntojen hinnat ovat yleisen näkemyksen mukaan korkealla, ihmiset saattavat jäädä seuraamaan markkinatilannetta ja odottaa asuntojen hintojen mahdollista laskua, LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala sanoo.

Ylimääräinen raha säästöön ja matkoihin

Useat pankit tarjoavat asuntovelallisille lyhennysvapaita. Jos tutkimukseen vastanneet saisivat kuukausittain itselleen 250 euroa ylimääräistä, se hujahtaisi monelta matkusteluun, lainanlyhennyksiin ja säästötilille.

– Suurin osa käyttäisi tämän ylimääräisen summan matkusteluun. Jos sillä tarkoitetaan kotimaan matkailua, se tukisi kulutusta. Seuraavana listalla olivat muiden lainojen lyhennykset ja säästäminen. Nämä eivät tue kotimaista kysyntää, sanoo Vesala.

Naiset käyttäisivät ylimääräisen rahan mieluusti hyvinvointiin, miehet pistäisivät summan poikimaan osakkeisiin ja rahastoihin.

- Rahan pistäminen pankkitilille ei ole viisas vaihtoehto, jos haluaa säästöilleen tuottoa. Toisaalta inflaatiovauhti on nyt niin alhainen, jopa negatiivinen, ettei pankkisäästäminen ole poikkeuksellisen huonosti tuottavaa, Vesala arvioi.

Pieni positiivinen signaali

Kuten viime syyskuussa, neljäsosa suomalaisista kertoo yhä vähentäneensä kulutustaan ja yleisesti omaan talouteen ja työllisyyteen luottaa edelleen vain harva suomalainen.

Kolmeen edelliseen Arjen katsaus -tutkimukseen verrattuna hieman harvempi näkee ostovoimansa ja työllisyystilanteensa heikkenevän.

– Siinä, että pessimististen joukko on hieman pienentynyt, voi nähdä pienen positiivisen signaalin. Voidaan ehkä ajatella, että jonkinlainen pohjakosketus on nyt ohitettu. Samalla on muistettava, että silti heitä, jotka näkevät tilanteensa heikkenevän, on enemmän kuin heitä, jotka näkevät sen paranevan.

Lue aiheesta lisää Omatalous-verkkolehdestä:

LähiTapiola toteuttaa Arjen katsaus -tutkimuksen kahdesti vuodessa. Tutkimus koostuu kahdesta tutkimuksesta, jotka ovat YouGov Finlandin ja Taloustutkimuksen toteuttamia. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneelissa 9.2.–11.2.2015 ja Taloustutkimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa 9.–12.2.2015. Molemmat otokset edustavat suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan (pois lukien Ahvenanmaa). Kokonaisvastaajamäärät ovat 1003 ja 1039.

Lisätietoja:

Timo Vesala
ekonomisti
LähiTapiola Varainhoito Oy
p. 09 453 2054

Vesa Immonen
toimitusjohtaja
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito
p. 040 532 2808