"Nyt suunta terveyden tukemiseen"

Finanssisektori voi hyvin olla mukana edistämässä terveyttä eikä vain maksamassa vahinkoja, sanoo terveydenhuollon johtaja Jarno Mäkinen.

Kun terveyspalveluissa painotetaan terveyttä ylläpitävää ja tukevaa kulmaa, painetta raskaaseen, sairauden hoidon kulmaan tulee vähemmän. Näin voisi kiteyttää LähiTapiolan terveyshuollon johtaja Jarno Mäkisen ajatuksen näkökulman muutoksesta, jota terveys- ja hyvinvointipalveluissa nyt tarvitaan.

”Sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tärkeyttä ei kiistä kukaan, silti esimerkiksi työterveyshuolto ei asiaan suuremmin panosta, vaikka laki sille sen tehtävän on määritellyt. Sen sijaan työterveyshuolto tarjoaa aktiivisesti sairaanhoitoa, johon sillä ei ole velvoitetta”, Mäkinen esimerkittää.

Ilmiön taustalla lienee perusterveydenhuollon vaikeus vastata akuuttisairauksien hoitotarpeeseen, jolloin työterveyshuolto on ottanut sairausvastaanotot hoitaakseen. Työnantaja maksaakin työterveyspalveluissa enimmäkseen juuri akuuttivastaanotoista.

Mäkinen painottaa, että työterveyshuollon sairaanhoito on sinänsä hyvä asia.

”Voi kuitenkin hyvin kysyä, mitä muuta työterveyshuolto tällä hetkellä tarjoaa?”

Kuinka nukut, kuinka syöt?

LähiTapiola selvitti suomalaisten ajatuksia terveydenhuollosta sähköisellä kyselyllä maaliskuussa 2016. Työterveyshuoltoa koskeviin kysymyksiin vastasi lähes 500 työterveyspalvelujen piirissä olevaa. Yli 60 prosenttia oli käyttänyt työterveyshuoltoa äkillisen sairauden hoitoon ja 26 prosenttia pitkäaikaissairauden seurantaan kuluneen vuoden aikana.

Muita yleisimpiä syitä visiitille työterveyshuoltoon olivat influenssarokotteet ja ikäkausitarkastukset.

Vain kolmannes käyttää työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevästi esimerkiksi fysioterapeutin ja työpsykologin vastaanotolla. Jos koko henkilöstön terveyttä seurattaisiin, työnantajan saama hyöty olisi kuitenkin selvästi parempi, Mäkinen uskoo.

Seurantaa voisi tehdä esimerkiksi selvittämällä ruokailutottumuksia ja liikunnan määrää sekä mittaamalla unta ja erilaisia elintoimintoja.

”Digitaalisuus tulee muutenkin vahvasti terveydenhuoltoon esimerkiksi videovastaanottojen kautta. Tässä on nyt avoin pioneerikenttä. Hyvä, kustannuksia säästävä innovaatio voi syntyä missä tahansa.”

Jokainen valitsee itselleen sopivaa

Koko uransa terveyden ja hyvinvoinnin toimialalla työskennellyt Jarno Mäkinen on ollut luomassa LähiTapiolan uutta terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Strategian ytimessä on yksilö. Palvelut aiotaan kääntää kotia kohti ja tarjottavista palveluista päättää asiakas.

”Ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita terveytensä tukemiseen ja kroonisten sairauksien hoitotasapainon ylläpitämiseen. Nyt kartoitetaan, mitä ne ovat ja millä tarkkuudella kukakin palvelua haluaa.”

LähiTapiola on selvittänyt, että asiakkaita kiinnostavat terveyden, hyvinvoinnin ja vakuuttamisen palvelut. Sote-uudistus tuo mukanaan rahoitusmuutoksia ja vakuutusyhtiö voi Mäkisen mukaan olla kokonaisuudessa merkittävä tekijä.

”Rooli voi olla tärkeä nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa tuottajalla on vastuullaan asiakkaiden koko terveys sekä tuotantokustannusten hillitseminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Työterveys on yksi mahdollinen alue muiden joukossa.”

Mäkisen mukaan finanssisektori kumppaneineen voi hyvin olla mukana edistämässä terveyttä eikä vain maksamassa vahinkoja.

”Nyt tarjoamme palveluja, joilla vahingot pyritään ehkäisemään. Kun yksilö pysyy terveenä mahdollisimman pitkään, se hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Mäkinen summaa.