Unirytmi hukassa? Näin palautat sen taas raiteilleen

Pikkulapsiajan jäljiltä monen vanhemman unitaidot ovat kateissa – ja hermot riekaleina. Onneksi nukkumaan voi opetella uudestaan, sanoo asiantuntija.

Lapsi on alkanut nukkua täysiä öitä, mutta vanhempi jatkaa heräilyä ja valvomista. Tämä on tuttu tarina unilääkäri Henri Tuomilehdon vastaanotolla Oivauni Uniklinikalla. ”Tilanne voi jäädä päälle vuosikausiksi. Tyypillinen asiakas on nelikymppinen nainen, jonka uni on ollut rikkonaista 10-vuotiaan esikoisen syntymästä lähtien”, Tuomilehto kertoo.

Alttius herkkäunisuuteen on tällöin todennäköisesti ollut olemassa, mutta se ei ole puhjennut ongelmaksi ennen unirytmin totaalista mylläystä. Vanhassa muistissa on lapseton elämä, jossa uni ja lepo hoituivat kuin itsestään. On vaikea hahmottaa, että ne edellyttävätkin vaivannäköä ja tietoisia päätöksiä – aivan kuten hyvien liikunta- ja ravintotottumuksienkin ylläpitäminen.

Vain harva panostaa riittävästi lepoon

Tuomilehdon asiakkaista noin puolet kokee palautuvansa hyvin, eli nukkuvansa riittävästi laadukasta unta. Työssään unilääkäri on kuitenkin huomannut, että vain pieni osa heistä todellisuudessa näkee riittävästi vaivaa hyvän levon ja unen varmistamiseksi. Elämänmuutos, kuten vanhemmuus valvomisineen, voikin yhtäkkiä johtaa unettomuuskierteeseen.

”Väitän, että 90 prosenttia ihmisistä ei ymmärrä levon merkitystä eikä panosta siihen riittävässä määrin. Tässä on suuri luonnonvara hyödyntämättä; miten hyvin nämä ihmiset voisivat, jos he olisivat palautuneita?”

Ainakin moni uupuminen olisi ehkäisty jo ennalta, ja harvempi vaiva muuttuisi pitkäaikaiseksi.
Omaa jaksamista voi kartoittaa erilaisilla valmennusohjelmilla ja sovelluksilla, jotka mittaavat muun muassa levon, liikunnan ja ravinnon laatua ja määrää. Tämän tiedon pohjalta voi pohtia, mitkä tekijät omalla kohdalla auttavat nukkumaan paremmin.

Tavoitteellisuus ajaa yli

Mikä arjessa varastaa huomiomme unelta? Tuomilehdon mukaan kovat tavoitteemme nakertavat aikaa levolta, joka mielletään tehottomaksi hukka-ajaksi. Työelämän kuormitus ja tempo ovat lisääntyneet, mutta myös yksityiselämäämme kasaantuu valtavasti odotuksia.

”Nämä rimat asetamme aivan itse. Kun suorittaminen ulottuu myös harrastuksiin ja perhe-elämään, koneisto täytyy virittää äärimmilleen ”, Tuomilehto sanoo.

Hän kannustaakin pohtimaan rehellisesti, millaiset päämäärät ja suoritukset ovat omassa elämäntilanteessa tärkeitä. Jos unen parantamiseen lähtee tosissaan panostamaan, kaikki lähtee asioiden priorisoinnista. Sen jälkeen on helpompi tehdä fiksuja, lepoa tukevia valintoja arjessa.

Henri Tuomilehdon vinkit:
1) Tunnista ja tunnusta levon merkitys. Uni ja palautuminen vaikuttavat hyvinvointiisi valtavasti. Mikset siis sijoittaisi niitä oman tärkeysjärjestyksesi kärkipaikoille?
2) Laskeudu iltaan. Lähde selkeästi rauhoittamaan viretilaa jo alkuillasta. Siirtymäriitti työpäivän jälkeen voi auttaa: esimerkiksi liikunta- tai meditaatiohetki. Touhuamisesta luopuminen voi tarkoittaa, että jokin kotityö tai muu puuha jää tekemättä.
3) Mene ajoissa nukkumaan. Yksinkertainen ohje, jonka jokainen tietää hyväksi, mutta harva noudattaa. Lapsen nukahdettua ei voi jäädä joka ilta someen pyörimään, jos haluaa oikeasti panostaa unenlaatuunsa.
4) Hae tarvittaessa apua. Ajoittaisten nukkumisongelmien ohella myös pitkäaikaiset unihäiriöt ovat yleisiä: jopa viidesosa aikuisista suomalaista kärsii niistä. Tällöin eivät omat konstit välttämättä riitä, vaan kyse on sairaudesta. Pyydä apua lääkäriltä ja hakeudu unitutkimukseen syyn selvittämiseksi.

Artikkeli on alunperin julkaistu IS.fissä ja vauva.fissä, ja on Sanoma Luovien ratkaisujen tuotantoa.

Lue lisää levon ja unen merkityksestä

Tutustu Älyhenkivakuutukseen