Oikeushenkilötunnus: 743700KH0IP2LNIPVP45
Rahaston omaisuudenhoitajana toimiva LähiTapiola Varainhoito tunnistaa kullekin sijoituskohteelle oleelliset kestävyysriskit sekä niiden todennäköisyydet ja vaikutusten suuruuden osana sijoituskohteen kestävyysanalyysiä. Kestävyysanalyysi tehdään sijoituksellisesti kiinnostaviksi arvioiduista yrityksistä samanaikaisesti perinteisen yritysanalyysin kanssa. LähiTapiola Varainhoito arvioi kestävyysriskejä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksen suuruutta jatkuvasti osana sijoitusprosessiamme ja sijoituskohteiden ja -salkkujen seurantaa. Arvion perusteella voidaan tehdä sijoitus, kasvattaa/pienentää sijoitusta, luopua sijoituksesta ja/tai käyttää vaikuttamiskeinoja kestävyysriskien hallitsemiseksi.
Rahaston osittain tekemillä kestävillä sijoituksilla edistetään joko EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia ympäristötavoitteita: ilmastonmuutoksen hillitseminen tai siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen tai YK:n kestävän kehityksen ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita (Sustainabale Development Goals, SDG). Pääasialliset edistettävät kestävän kehityksen tavoitteet ovat: terveyttä ja hyvinvointia, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta, innovointia ja infrastruktuuria sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt. Rahastossa osittain tehtävät kestävät sijoitukset täyttävät joko taksonomia-asetuksen kriteerit tai LähiTapiola Varainhoitokonsernin määritelmän kestävälle sijoitukselle. Määritelmä sisältää positiivisen testin kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä SDG-tietojen perusteella sekä DNSH-testin eli ei-merkittävää haittaa -testin, jossa hyödynnetään tietoja sijoituskohteen haittavaikutuksista sekä PAI-indikaattoreille asetettuja raja-arvoja.
Rahoitustuotteen ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien ominaisuuksien toteutumista kuvaavien indikaattoreiden kehitystä seurataan sijoituskohteiden kestävyysanalyysin yhteydessä sekä rahaston kestävyysraportoinnin toteutuksen yhteydessä. Uusia seurattavia mittareita voidaan ottaa käyttöön, jos riittävän kattavaa ja laadukasta tietoa on saatavilla.
Rahaston edistämää kestävämmän liiketoiminnan toteutumista mitataan seuraavilla mittareilla:
rahaston hiili-intensiteetti (WACI), scope 1+2. Laskennassa käytetään yhtiöiden raportoimia lukuja, ja tavoitteena on vertailuindeksiä pienempi tai sen tasolla oleva hiili-intensiteetti.
rahaston hiili-intensiteetti (WACI), scope 1+2+3. Laskennassa käytetään yhtiöiden raportoimia lukuja, ja tavoitteena on vertailuindeksiä pienempi tai sen tasolla oleva hiili-intensiteetti.
kansainvälisten normien rikkojien osuus rahastosta perustuen käytetyn ulkopuolisen palveluntarjoajan analyysiin. Rahasto ei sijoita kansainvälisten normien rikkojiin, joten niiden osuuden tulee olla 0 %.
Rahaston osittain tekemien kestävien sijoitusten osalta: rahaston pääasiallisten SDG-tavoitteiden mukaisten sijoitusten osuus. Laskenta perustuu ulkopuolisen palveluntarjoajan arvioimiin yhtiö- ja tavoitekohtaisiin liikevaihto-osuuksiin. Päällekkäisen laskennan välttämiseksi kunkin sijoituskohteen osuudeksi määritetään suurin yksittäinen osuus seuraavista SDG-tavoitteista: terveyttä ja hyvinvointia, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta, innovointia ja infrastruktuuria sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt. Painottamalla yhtiökohtaiset osuudet niiden painolla rahastossa, saadaan rahaston osuus, jonka tulee olla vähintään 25 %.
Siltä osin kuin rahastossa aiotaan tehdä kestäviä sijoituksia, pääasiallisia haittavaikutuksia koskevat indikaattorit otetaan huomioon DNSH- eli ei merkittävää haittaa -testissä.
EU:n luokitusjärjestelmän kriteerit täyttävät toiminnot eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään ympäristön kannalta kestävälle sijoitustavoitteelle. EU:n luokitusjärjestelmässä edellytetään vähimmäistason suojatoimien täyttämistä. Kestävän sijoituksen luokitusjärjestelmän mukaisuuden arvioinnissa hyödynnetään sijoituskohteiden itse raportoimaa tietoa sekä palveluntarjoajan arvioita, silloin kun raportoitua tietoa ei ole saatavilla.
SFDR:n mukaisten kestävien sijoitusten osalta DNSH-analyysin tukena hyödynnetään laajasti muun muassa arvioita liiketoiminnan tai hankkeen negatiivisista vaikutuksista kestävän kehityksen tavoitteisiin, sijoituskohteen raportoimaa tietoa, EU:n luokitusjärjestelmän kriteereitä sekä pääasiallisia haittavaikutuksia kuvaavia indikaattoreita (PAI). PAI-indikaattorit huomioidaan ottaen huomioon muun muassa toimiala ja maantieteellinen sijainti.
Merkittävän haitan raja-arvojen asettamisessa hyödynnetään pakollisia PAI-indikaattoreita sekä valittuja vapaaehtoisia indikaattoreita. Raja-arvot asetetaan suhteellisina, huomioiden tarpeen mukaan toimiala ja maantieteellinen sijainti. Osa PAI-mittareista on oleellisia vain määrätyille toimialoille, joten niitä hyödynnetään toimialakohtaisesti. Osa absoluuttisista mittareista on muutettava intensiteettimittareiksi vertailukelpoisuuden vuoksi.
Rahaston osittain tekemien kestävien sijoitusten osalta haitallisia vaikutuksia koskevat indikaattorit otetaan huomioon sijoituskohteen kestävyysanalyysissä, jossa tunnistetaan ja huomioidaan kullekin sijoituskohteelle oleelliset haittavaikutukset (PAI-indikaattorit) sekä mahdolliset toimiala- ja yrityskohtaiset erityispiirteet. Kestävyysanalyysin yhteydessä arvioidaan, ettei sijoitus aiheuta merkittävää haittaa kestävälle sijoitustavoitteelle.
Sijoituskohteiden edellytetään noudattavan kansainvälisesti tunnistettuja hyvän hallintotavan käytäntöjä, joita määritellään muun muassa yritystoimintaa ja yhteiskuntaa ohjaavilla kansainvälisillä konventioilla kuten YK:n Global Compact sekä paikallisilla hallintokoodeilla. Hyvän hallintotavan riittävä toteutuminen arvioidaan sijoituskohteen kestävyysanalyysin yhteydessä sekä seuraamalla kansainvälisten konventioiden määrittämien normien toteutumista tai niiden rikkomista sijoituskohteiden toiminnassa. Hyvää hallintotapaa noudattavien sijoituskohteiden tunnistamisessa hyödynnetään palveluntarjoajien Governance-analyysejä ja -mittareita osana omaa kestävyysanalyysiä.
Sijoitusuniversumista suljetaan pois yhtiöt, jotka ovat rikkoneet kansainvälisiä ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä tai korruptiota koskevia normeja.
Rahasto tekee osittain kestäviä sijoituksia, joilla edistetään joko EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia ympäristötavoitteita: ilmastonmuutoksen hillitseminen tai siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen tai YK:n kestävän kehityksen ympäristö- tai yhteiskunnallisia tavoitteita (Sustainabale Development Goals, SDG). Pääasialliset edistettävät kestävän kehityksen tavoitteet ovat: terveyttä ja hyvinvointia, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta, innovointia ja infrastruktuuria sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt.
Osana kestävää sijoitusstrategiaa rahasto hyödyntää aktiivisen omistajuuden keinoja. Aktiivisen omistajuuden tavoitteena on lisätä ymmärrystä sijoituskohteiden liiketoiminnan kestävyydestä, kestävyysriskeistä ja niiden hallinnasta sekä vaikuttaa sijoituskohteiden toimintaan positiivisesti. Tärkeimmät rahaston vaikuttamisen keinot ovat osallistuminen yhtiökokouksiin ja vaikuttamishankkeisiin sekä yhteydenpito sijoituskohteisiin. Vaikuttamisen keinoja mitataan rahaston yhtiökokousten määrällä, rahaston sijoituskohteisiin kohdistuneiden vaikuttamishankkeiden määrällä ja yhteydenpitojen määrällä.
Rahaston sijoitusstrategiassa hyödynnetään useita poissulkevia strategioita sekä rajataan hiiliriskiä. Nämä sijoitusstrategian sitovat osatekijät kuvataan tarkemmin seuraavassa kohdassa.
Rahasto ei sijoita yhtiöihin, jotka ovat rikkoneet kansainvälisiä ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä tai korruptiota koskevia normeja.
Rahasto ei sijoita kemiallisten tai biologisten aseiden valmistajiin.
Rahasto ei sijoita yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 5 prosenttia tulee aikuisviihdetuotteista ja -palveluista, tupakkatuotteiden valmistuksesta, uhkapeleistä tai kuluttajille suunnatuista pikaluotoista.
Rahasto ei sijoita ESG-profiililtaan heikoimmiksi arvioituihin sijoituskohteisiin.
Rahaston hiiliriskiä rajataan erilaisin toimin, joista kerrotaa tarkemmin Varainhoitokonsernin kestävän sijoitustoiminnan periaatteissa.
LähiTapiola Varainhoito tunnistaa kullekin sijoituskohteelle oleelliset kestävyysriskit sekä niiden todennäköisyydet ja vaikutusten suuruuden osana sijoituskohteen kestävyysanalyysiä. Kestävyysanalyysi tehdään sijoituksellisesti kiinnostaviksi arvioiduista yrityksistä samanaikaisesti perinteisen yritysanalyysin kanssa. LähiTapiola Varainhoito arvioi kestävyysriskejä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksen suuruutta jatkuvasti osana sijoitusprosessiamme ja sijoituskohteiden ja -salkkujen seurantaa. Arvion perusteella voidaan tehdä sijoitus, kasvattaa/pienentää sijoitusta, luopua sijoituksesta ja/tai käyttää vaikuttamiskeinoja kestävyysriskien hallitsemiseksi.
#2 Muu kattaa muut rahoitustuotteessa tehdyt sijoitukset, jotka eivät vastaa ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia ja joita ei pidetä kestävinä sijoituksina.
Luokkaan #1 Vastaa ympäristöön/yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia sisältyvät:
alaluokka #1A Kestävä kattaa kestävät sijoitukset, joilla on ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä tavoitteita.
alaluokka #1B Muut ympäristöön/yhteiskuntaan liittyvät ominaisuudet kattaa sijoitukset, jotka vastaavat ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia ja joita ei pidetä kestävinä sijoituksina.
rahaston hiili-intensiteetti (WACI), scope 1+2. Laskennassa käytetään yhtiöiden raportoimia lukuja, ja tavoitteena on vertailuindeksiä pienempi tai sen tasolla oleva hiili-intensiteetti.
rahaston hiili-intensiteetti (WACI), scope 1+2+3. Laskennassa käytetään yhtiöiden raportoimia lukuja, ja tavoitteena on vertailuindeksiä pienempi tai sen tasolla oleva hiili-intensiteetti.
kansainvälisten normien rikkojien osuus rahastosta perustuen käytetyn ulkopuolisen palveluntarjoajan analyysiin. Rahasto ei sijoita kansainvälisten normien rikkojiin, joten niiden osuuden tulee olla 0 %.
Rahaston osittain tekemien kestävien sijoitusten osalta: rahaston pääasiallisten SDG-tavoitteiden mukaisten sijoitusten osuus. Laskenta perustuu ulkopuolisen palveluntarjoajan arvioimiin yhtiö- ja tavoitekohtaisiin liikevaihto-osuuksiin. Päällekkäisen laskennan välttämiseksi kunkin sijoituskohteen osuudeksi määritetään suurin yksittäinen osuus seuraavista SDG-tavoitteista: terveyttä ja hyvinvointia, puhdas vesi ja sanitaatio, edullista ja puhdasta energiaa, kestävää teollisuutta, innovointia ja infrastruktuuria sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt. Painottamalla yhtiökohtaiset osuudet niiden painolla rahastossa, saadaan rahaston osuus, jonka tulee olla vähintään 25 %.
Indikaattoreiden laskennassa hyödynnetään raportoitua tietoa aina, kun sitä on saatavilla. ESG-datapalveluntarjoajien tuottama tieto saattaa sisältää myös estimoituja tai mallinnettuja tietoja. Arvioitavien tietojen osuus riippuu kestävyysominaisuudesta ja sitä kuvaavasta indikaattorista, joten ei ole mahdollista määritellä arvioidun tiedon osuutta kaikista kestävyysindikaattoreista kokonaisuudessaan. Arvioitavien tietojen osuus vaihtelee kestävyysindikaattoreittain 0–100 % välillä. Arvioitavilla tiedoilla tarkoitetaan palveluntarjoajan mallintamaa tietoa ja mallinnus perustuu yhtiöiden raportoimiin tietoihin ja niistä tehtäviin ennusteisiin erilaisten oletusten perusteella. Menetelmät-osiossa on kerrottu kunkin kestävyysindikaattorin osalta, perustuuko tieto raportoituun vai arvioituun dataan.
Käytettävien tietojen ja tietolähteiden laadukkuus varmistetaan vertaamalla mahdollisuuksien mukaan eri palveluntarjoajien tarjoamaa tietoa toisiinsa, vertaamalla laskettuja lukuja aikaisemmin raportoituihin lukuihin sekä vertaamalla sijoituskohteiden raportoimaa tietoa verrokkien tietoihin. Valittujen kestävyysindikaattorien laskennassa käytetään standardisoitua laskentatapaa aina kun sellainen on saatavilla. Rahaston salkunhoitajat käyttävät vain luotettavaksi katsotuista lähteistä kerättyä tietoa omissa työkaluissaan. LähiTapiola Varainhoitokonsernissa seurataan lisäksi kestävyysindikaattoreihin liittyvää tutkimustietoa sekä teknologian kehitystä kestävyysriskien ja -haittojen vähentämiseksi. Kestävyysindikaattoreista seurataan myös jatkuvasti systemaattisen raportoinnin kehitystä. Tietoja käsitellään konsernin yhtiöiden tietokannoissa, salkunhoitajien työkaluissa ja muissa analyysi- ja valvontatyökaluissa.
Rahasto osallistuu pörssiyhtiöiden yhtiökokouksiin Seligson & Co Rahastoyhtiön valtuuttamana. Yhtiökokouksissa puolletaan muun muassa aloitteita, jotka edistävät liiketoiminnan kestävyyttä ja raportointia. Yksityiskohtaiset tiedot rahaston yhtiökokous- ja äänestyskäyttäytymisestä julkaistaan sivustolla
Salkunhoitajat seuraavat sijoituskohteena olevien yhtiöiden toimintaa sijoitusstrategian kannalta merkityksellisisistä asioista. Salkunhoitaja voi keskustella tarpeen mukaan rahaston sijoituskohteen kanssa liiketoiminnan kehittämisestä kestävämpään suuntaan. Tunnistettuihin kestävyyteen liittyviin ristiriitoihin sijoituskohteina olevissa yrityksissä sovelletaan Varainhoitokonsernin eskalaatiopolitiikassa kuvattuja menettelyitä.
Rahaston salkunhoitaja LähiTapiola Varainhoito tekee varainhoitajana vaikuttamista, mikä voi kohdistua myös rahaston sijoituskohteisiin. LähiTapiola Varainhoidon vaikuttamistapaukset priorisoidaan ja sopivin vaikuttamistapa valitaan etupäässä sijoituksen koon ja merkittävyyden, sijoituskohdekohtaisen kestävyystekijän oleellisuuden, kestävyysteeman systeemisen merkittävyyden (esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, ihmisoikeudet) ja vaikuttamisen onnistumismahdollisuuksien perusteella. Tunnistaessaan sijoituskohteessa mahdollisen kestävyyteen liittyvän epäselvyyden tai puutteen, LähiTapiola Varainhoito on tarvittaessa yhteydessä sijoituskohteeseen ja päivittää uuden tiedon perusteella kestävyys- ja sijoitusanalyysin.