LEHDISTÖTIEDOTE
4.3.2009
Liian moni päätyy vajaakuntoisena työkyvyttömyyseläkkeelle, koska hoito ei ole ollut alkuvaiheessa tehokasta. "Erityisesti vajaakuntoisuuden syntymiseen on puututtava ajoissa, työyhteisön olisi puututtava heti oireisiin. Asioiden sormien läpi katsominen maksaa pitkän pennin", sanoo Eläke-Tapiolan ylilääkäri Maarit Gockel. Vuonna 2007 Suomessa siirtyi enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle kuin vanhuuseläkkeelle.
Gockel puhui keskiviikkona 4.3.2009 Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tilaisuudessa Lasipalatsissa.
Alkoholi ja ylipaino vievät ennenaikaiselle eläkkeelle
Alkoholin käyttö ja liikalihavuus johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle paljon useammin kuin viralliset tilastot antavat ymmärtää, sanoo Gockel. Kahdella kolmesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeen hakijasta on hänen mukaansa alkoholiongelma. Hän päätyi tulokseen seuratessaan Eläke-Tapiolaan saapuneita hakemuksia viime vuoden keväällä. Tilastoihin kirjataan vain kaksi pääsyytä, jolloin alkoholiongelma jää useimmiten tilastoimatta, kun syitä on useita.
Työterveyshuollossa olisi seurattava aktiivisesti alkoholin käytön määrää ja painonnousua tavallisissa vastaanottotilanteissa. ”Hyssyttelevä asenne ei edistä potilaitten terveyttä”, Gockel sanoo. ”Esimiehet tekevät työntekijän terveydelle karhunpalveluksen, jos he eivät alkoholiongelman huomatessaan puutu ongelmaan. Puuttumista helpottaa, jos yrityksessä on sovittu tapa toimia ja hoitoonohjausjärjestelmä. Tehokas hoito on esimerkiksi mini-interventio, jota voidaan toteuttaa niin työterveyshuolloissa kuin terveyskeskuksissakin.”
Suomessa alkoholi on työikäisten yleisin kuolinsyy, myös naisten. Noin 500 000 suomalaista käyttää jatkuvasti alkoholia yli riskirajojen.
Lihavuus kaksinkertaistaa työkyvyttömyysriskin
Suomalaisista työikäisistä joka viides on lihava, eli heidän painoindeksinsä on yli 30. Indeksin ylittäessä 30 työkyvyttömyysriski kaksinkertaistuu. Työterveyshuollon on tuettava painonhallintaa. Normaalipainoisena pysymisen ja suositusten mukaisesti syömisen on arvioitu ehkäisevän noin 80 prosenttia työikäisten sydäntaudeista ja tyypin kaksi diabeteksesta. ”Myös ravintoterapeutin palveluista yritys saa Kela-korvausta työterveyshuollon toimenpiteenä”, Gockel muistuttaa.
Vajaakuntoisuuden syntymiseen on puututtava ajoissa
Sairauslomien pitkittyminen ja passiivinen alkuvaiheen hoito romahduttavat toipumismahdollisuudet etenkin masennuksessa ja selkävaivoissa, sekä altistaa potilaat kroonisille vaivoille. ”Vajaakuntoisuuden syntymiseen on puututtava ajoissa. Johdon ja työterveyshuollon välistä keskusteluyhteyttä on parannettava, sillä se luo selkärangan hyvin toimivalle varhaiselle asioihin puuttumiselle”, sanoo Gockel.
Tehokas hoito ja työhön paluusuunnitelma yhteistyössä yrityksen edustajien kanssa vähentävät vajaakuntoisuuden riskiä. Liiketoiminnan olisi kehitettävä varhaisen tuen ja puuttumisen mallit yrityksiin. Toimintatapojen pitää olla läpinäkyviä ja yhdessä yrityksen työntekijöiden kanssa sovittuja.
Ennakointi ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin puuttuminen mahdollisimman varhain vähentävät sairauspoissaoloja ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä. ”Tuottava työssäoloaika lisääntyy ja saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun työstä poissaolot vähenevät. Työkyvyttömyyden riski pienenee, kun työkykyä uhkaavat tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan oikea-aikaisesti työkykyä edistävillä ja kuntouttavilla toimenpiteillä.”
Työelämään palaamisen kynnystä on myös helpotettava
Työelämään palaamisen kynnystä on myös helpotettava, jotta paluu onnistuu. Työterveyshuollon olisi yhteistyössä yrityksen kanssa huomioitava työhön paluussa työnkevennyksen mahdollisuudet. ”Mahdollisuuksia on paljon, mutta niitä ei huomata käyttää. Esimerkiksi Kelan osasairausloma, ammatillinen kuntoutus, korvaavat työpaikat, ergonomiset parannukset”, Gockel listaa.
Hänen mukaansa myös työhyvinvoinnilla on vaikutuksensa. Kaikki poissaolot eivät ole sairaudesta johtuvia. ”Poissaolojen takana voi olla työssä viihtymättömyyttä, sekä työyhteisön ja perheen ongelmia joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä yrityksen kanssa.”
Vuonna 2007 Suomessa siirtyi enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle (27 343) kuin vanhuuseläkkeelle (24 210). Työikäisestä väestöstä (16-64-vuotiaat) vuonna 2007 yli 270 000 oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Yleisimpinä syinä olivat mielialahäiriöt, selkäsairaudet, skitsofrenia, verenkiertoelinsairaudet, nivelrikko ja vammat.
Rami Saarela/Tiedotuspalvelut